Discussion:
Pisimmän vokaalijonon sisältävä sana
(too old to reply)
Tommi Nieminen
2005-02-15 21:03:00 UTC
Permalink
Ylläolevasta Riika-säikeestä tuli mieleeni: muistaakseni Guinnessin
ennätyskirjassakin oli joskus maininta, että suomen sana /hääyöaie/
sisältäisi "maailman pisimmän vokaalijonon" yhdessä sanassa (7
vokaalia). Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Olisiko ehdottaa vielä parempaa? Sanan ei tarvitse olla erityisen mielekäs.
--
... Tommi Nieminen ... http://kotisivu.mtv3.fi/tommi_nieminen/ ...
Eikös täällä taannoin joku "kännifennisti" ollut virke- ja
lause-käsitteen eroa hävittämässä (muun sivistyksen ohella)?
Kännifennistit, nuo Tampereen talibanit...
-Markus Lang von Feuerbruch (sfnet.keskustelu.kieli)-
... tommi dot nieminen at campus dot jyvaskyla dot fi ...
Jukka T. Mäkelä
2005-02-15 21:38:11 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
Ylläolevasta Riika-säikeestä tuli mieleeni: muistaakseni Guinnessin
ennätyskirjassakin oli joskus maininta, että suomen sana /hääyöaie/
sisältäisi "maailman pisimmän vokaalijonon" yhdessä sanassa (7
vokaalia). Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Olisiko ehdottaa vielä parempaa? Sanan ei tarvitse olla erityisen mielekäs.
Tuota, onko tämä kollegasi "tietämä" mahdollisesti jotakin kieltä? Siitä
kieltämättä tulee kyllä mieleen, että suomen ennätys (kai oikeinkirjoitus on
tässä tapauksessa oikein:) paranee heti, kun sanotaan että suomessa on sana
"hääyöaieauer".

Ruotsalaiset keskustelivat tässä hiljattain sanasta, jossa on mahdolisimman
monta samaa vokaalia peräkkäin. Heillä on heittää peliin "råååål". Tuo
sitten kun kirjoitetaan tanskaksi, saadaankin raaaaaaaal. Aika kova sana.

JTM
Jussi Bergström
2005-02-15 21:59:33 UTC
Permalink
Post by Jukka T. Mäkelä
Post by Tommi Nieminen
Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Tuota, onko tämä kollegasi "tietämä" mahdollisesti jotakin kieltä?
Onhan se: suomea. Riiuu on riiaamista eli seurustelua tai ehkäpä myös
jonkinlaista vokottelua. Yön, aikeen ja autereen varmaan tiedätkin.
--
Jussi Bergström
Firefox FAQ ja -vinkit: http://koti.mbnet.fi/ff-faq/
Thunderbird FAQ ja -vinkit: http://koti.mbnet.fi/ff-faq/tb/
Matti Ponkamo
2005-02-16 06:57:46 UTC
Permalink
Post by Jussi Bergström
Post by Jukka T. Mäkelä
Post by Tommi Nieminen
Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Tuota, onko tämä kollegasi "tietämä" mahdollisesti jotakin kieltä?
Onhan se: suomea. Riiuu on riiaamista eli seurustelua tai ehkäpä myös
jonkinlaista vokottelua. Yön, aikeen ja autereen varmaan tiedätkin.
--
Jussi Bergström
Sana "riiuuaie" löytyy Seitsemän Veljestä -teoksesta.

Matti P.
Jukka Kohonen
2005-02-16 08:22:25 UTC
Permalink
Post by Matti Ponkamo
Sana "riiuuaie" löytyy Seitsemän Veljestä -teoksesta.
Niinkö? Mistä luvusta?

Teksti näkyy löytyvän netistä, mutta riiuuaietta ei
<http://www.pori.fi/kirjasto/e-kirja/7veljesta.htm>.
--
***@iki.fi
* Tuulee, silakalla kalisee luut.
Risto Widenius
2005-02-16 11:17:17 UTC
Permalink
Post by Jukka Kohonen
Post by Matti Ponkamo
Sana "riiuuaie" löytyy Seitsemän Veljestä -teoksesta.
Niinkö? Mistä luvusta?
Teksti näkyy löytyvän netistä, mutta riiuuaietta ei
<http://www.pori.fi/kirjasto/e-kirja/7veljesta.htm>.
"Riiuu" tai "riiaaminen" eivät ylipäätään kuulu Kivellä aktiiviseen
sanavarastoon. Nummisuutareissa esiintyvää "hääilo" lienee lähin
osuma. Mahdollisesti "riiuuaie" on jossakin muussa klassikossa, mutta
en keksi, mikä se voisi olla, kun sana on ilman muuta länsimurteinen,
mutta ei esiinny Volter Kilvelläkään (joka muuten alkuperäiseen
aiheeseen palatakseni taivuttaa paikannimeä "Riiga - Riian"). Jaakko
Ikolan ja Väinö Nuortevan paremmin tunnettujen aliasten tahoillaan
edustama tyylilaji tulee jotenkin mieleen.
--
jag mådde jättedåligt
Kari Jarvinen
2005-02-16 11:24:27 UTC
Permalink
Post by Risto Widenius
Post by Jukka Kohonen
Teksti näkyy löytyvän netistä, mutta riiuuaietta ei
<http://www.pori.fi/kirjasto/e-kirja/7veljesta.htm>.
"Riiuu" tai "riiaaminen" eivät ylipäätään kuulu Kivellä aktiiviseen
sanavarastoon.
Jep. Pisimmät vokaalijonot löytyvät em. linkistä sanoista "liioinkin"
ja "liioin".

Tämän lisäksi siellä on "Juhani" kirjoitettu kerran väärin muotoon
"Juiiiani", jossa vokaaleja on peräkkäin muutama kappale :)
--
"I'm starting to get scared about all this KJ thing.
What's the next thing he'll turn out to be?"
-Leo Herranen, alt5 23.12.2004
Kari Jarvinen
2005-02-16 12:46:35 UTC
Permalink
Pisimmät vokaalijonot löytyvät em. linkistä sanoista "liioinkin" ja
"liioin".
Alkoikin kiinnostamaan, mikä on pisin Kalevalasta löytyvä
vokaalijono. Näyttäisi siltä, että pisin jono löytyy ilmaisusta
"äkkiouoilla ovilla" (7. runo), jossa tuo "ouo" tarkoittanee outoa,
mutta en ihan heti keksi, mikä merkitys tuolla "äkki"-alulla on
kyseisessä sanassa.
--
The leader of Pugilism and the third autistic cuckoo was called Pain
Tommi Nieminen
2005-02-16 12:49:38 UTC
Permalink
Post by Kari Jarvinen
Näyttäisi siltä, että pisin jono löytyy ilmaisusta
"äkkiouoilla ovilla" (7. runo), jossa tuo "ouo" tarkoittanee outoa,
mutta en ihan heti keksi, mikä merkitys tuolla "äkki"-alulla on
kyseisessä sanassa.
NS, s.v. äkki-: "2. vahvistavasti a:iin tai adv:iin liittyvänä: aivan,
täysin".
--
... Tommi Nieminen ... http://kotisivu.mtv3.fi/tommi_nieminen/ ...
Eikös täällä taannoin joku "kännifennisti" ollut virke- ja
lause-käsitteen eroa hävittämässä (muun sivistyksen ohella)?
Kännifennistit, nuo Tampereen talibanit...
-Markus Lang von Feuerbruch (sfnet.keskustelu.kieli)-
... tommi dot nieminen at campus dot jyvaskyla dot fi ...
Tommi Nieminen
2005-02-16 12:55:51 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
NS, s.v. äkki-: "2. vahvistavasti a:iin tai adv:iin liittyvänä: aivan,
täysin".
Vilkaisin vielä mielenkiinnosta Kaisa Häkkisen uutta Nykysuomen
etymologista sanakirjaa (WSOY 2004). Sen mukaan: "Vartalon alkuperä on
epäselvä. Sitä on arveltu omaperäiseksi, deskriptiiviseksi sanaksi,
mutta toisaalta se on yhdistetty sanoihin >/äkeä/ ja >/äes/, jolloin
vartalo saattaisi olla alkuaan lainaperäinen." (s.v. /äkkiä/).

Edelleen /äkki/-alkuiset yhdysadjektiivit kuten /äkkivihainen/,
/äkkijyrkkä/ näyttävät ainakin kirjakielessä *edeltävän* adverbia
/äkkiä/ eikä päinvastoin.
--
... Tommi Nieminen ... http://kotisivu.mtv3.fi/tommi_nieminen/ ...
Eikös täällä taannoin joku "kännifennisti" ollut virke- ja
lause-käsitteen eroa hävittämässä (muun sivistyksen ohella)?
Kännifennistit, nuo Tampereen talibanit...
-Markus Lang von Feuerbruch (sfnet.keskustelu.kieli)-
... tommi dot nieminen at campus dot jyvaskyla dot fi ...
Kari Jarvinen
2005-02-16 13:27:35 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
NS, s.v. äkki-: "2. vahvistavasti a:iin tai adv:iin liittyvänä: aivan,
täysin".
Äh, tietysti.

Tuota tehokeinoa käytettiin ilmeisesti minulle niin äkkioudossa
kontekstissa, että en tajunnut edes ajatella koko asiaa sen kummemmin.
--
"I am not retarded - People, I mean, they think. You know. Because."
Kari Hyvönen
2005-02-17 15:30:14 UTC
Permalink
Post by Matti Ponkamo
Post by Jussi Bergström
Post by Jukka T. Mäkelä
Post by Tommi Nieminen
Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Tuota, onko tämä kollegasi "tietämä" mahdollisesti jotakin kieltä?
Onhan se: suomea. Riiuu on riiaamista eli seurustelua tai ehkäpä myös
jonkinlaista vokottelua. Yön, aikeen ja autereen varmaan tiedätkin.
--
Jussi Bergström
Sana "riiuuaie" löytyy Seitsemän Veljestä -teoksesta.
Matti P.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/semiotiikka/semper32.htm
Jussi Piitulainen
2005-02-17 19:54:57 UTC
Permalink
Post by Kari Hyvönen
Post by Matti Ponkamo
Post by Jussi Bergström
Post by Jukka T. Mäkelä
Post by Tommi Nieminen
Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13 vokaalia).
Tuota, onko tämä kollegasi "tietämä" mahdollisesti jotakin kieltä?
Onhan se: suomea. Riiuu on riiaamista eli seurustelua tai ehkäpä
myös jonkinlaista vokottelua. Yön, aikeen ja autereen varmaan
tiedätkin.
Sana "riiuuaie" löytyy Seitsemän Veljestä -teoksesta.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/semiotiikka/semper32.htm
Sieltäpä se virallinen totuus näytti löytyvän: "Yhdyssana, jossa on
tiettävästi eniten vokaalikirjaimia peräkkäin, on riiuuyöaie". Jään
ihmettelemään, miten virallisen totuuden vartijalle on selvää, että
tämmöinen sana kieleen kuuluu kyllä mutta siihen ei enää voi yhdistää
ainakaan vokaalilla alkavaa sanaa.
Veijo Esso
2005-02-18 12:07:55 UTC
Permalink
Post by Jussi Piitulainen
Sieltäpä se virallinen totuus näytti löytyvän: "Yhdyssana, jossa on
tiettävästi eniten vokaalikirjaimia peräkkäin, on riiuuyöaie". Jään
ihmettelemään, miten virallisen totuuden vartijalle on selvää, että
tämmöinen sana kieleen kuuluu kyllä mutta siihen ei enää voi yhdistää
ainakaan vokaalilla alkavaa sanaa.
riiuuyöaieaatos?
Tommi Nieminen
2005-02-18 12:16:35 UTC
Permalink
Post by Veijo Esso
riiuuyöaieaatos?
Jää yhdellä jälkeen säikeen aloittaneesta ehdotuksesta.
--
.... Tommi Nieminen .... http://www.cc.jyu.fi/~toniemin/ ....
It was strange to me to find my own self *materialiter*
considered [...], suspected of counterfeiting my own self,
*formaliter* considered. -De Quincey-
.... tommi dot nieminen at campus dot jyu dot fi ....
Jussi Piitulainen
2005-02-18 12:39:15 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
Post by Veijo Esso
riiuuyöaieaatos?
Jää yhdellä jälkeen säikeen aloittaneesta ehdotuksesta.
On silti pitempi kuin "tiettävästi pisin", joka tuotiin esiin [1]
vastauksena niin ikään pisintä pitempään jonoon.

[1] Pelkkänä linkkinä, jota erehdyin seuraamaan.
Jussi Piitulainen
2005-02-18 12:25:23 UTC
Permalink
Post by Veijo Esso
Post by Jussi Piitulainen
Sieltäpä se virallinen totuus näytti löytyvän: "Yhdyssana, jossa on
tiettävästi eniten vokaalikirjaimia peräkkäin, on riiuuyöaie". Jään
ihmettelemään, miten virallisen totuuden vartijalle on selvää, että
tämmöinen sana kieleen kuuluu kyllä mutta siihen ei enää voi
yhdistää ainakaan vokaalilla alkavaa sanaa.
riiuuyöaieaatos?
Nimenomaan.
Niilo Paasivirta
2005-02-18 14:17:43 UTC
Permalink
Post by Jussi Piitulainen
Post by Veijo Esso
Post by Jussi Piitulainen
Sieltäpä se virallinen totuus näytti löytyvän: "Yhdyssana, jossa on
tiettävästi eniten vokaalikirjaimia peräkkäin, on riiuuyöaie". Jään
ihmettelemään, miten virallisen totuuden vartijalle on selvää, että
tämmöinen sana kieleen kuuluu kyllä mutta siihen ei enää voi
yhdistää ainakaan vokaalilla alkavaa sanaa.
riiuuyöaieaatos?
Nimenomaan.
Minusta parempi olisi esim. riiuuyöaieuutuus - "aie" ja "aatos" ovat
lähes asian toistoa.
--
Niilo Paasivirta E-mail: ***@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Iätön kauneutenne, kultivoitu käytöksenne, älykkyytenne - ja tissit
tietysti - on aina vetänyt minua valtavasti puoleensa." - Uuno Turhapuro
Veijo Esso
2005-02-18 18:27:11 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Post by Jussi Piitulainen
Post by Veijo Esso
Post by Jussi Piitulainen
Sieltäpä se virallinen totuus näytti löytyvän: "Yhdyssana, jossa on
tiettävästi eniten vokaalikirjaimia peräkkäin, on riiuuyöaie". Jään
ihmettelemään, miten virallisen totuuden vartijalle on selvää, että
tämmöinen sana kieleen kuuluu kyllä mutta siihen ei enää voi
yhdistää ainakaan vokaalilla alkavaa sanaa.
riiuuyöaieaatos?
Nimenomaan.
Minusta parempi olisi esim. riiuuyöaieuutuus - "aie" ja "aatos" ovat
lähes asian toistoa.
En jaksa nyt tarkistaa mikä aikeen ja aatoksen ero, mutta mielestäni aie on
on tehdä jotain ja aatos jää lähelle haavekuvaa, vai? Ja väitän IMHO, että
"riiuuaieyöauer" on keinomorsianmaisempi. "riiuuyöaieuutuus" sopisi vaikka
johonkin dildo-mainokseen;-)
Niilo Paasivirta
2005-02-18 19:08:59 UTC
Permalink
Post by Veijo Esso
En jaksa nyt tarkistaa mikä aikeen ja aatoksen ero, mutta mielestäni aie on
on tehdä jotain ja aatos jää lähelle haavekuvaa, vai? Ja väitän IMHO, että
"riiuuaieyöauer" on keinomorsianmaisempi.
Totta, hyvin keinotekoiselta kuulostaa. "Kosiskelu-aikomusyön sumu".
Post by Veijo Esso
"riiuuyöaieuutuus" sopisi vaikka johonkin dildo-mainokseen;-)
Vaikka niinkin. Mutta ainakin siinä on jotain järkeä: kosiskelu-aikomusöitä
varten suunniteltu uutuus.

Löytyykö jotain auerta parempaa sanaa, jolla saisi kolme vokaalia lisää?
Tai enemmänkin?
--
Niilo Paasivirta E-mail: ***@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Iätön kauneutenne, kultivoitu käytöksenne, älykkyytenne - ja tissit
tietysti - on aina vetänyt minua valtavasti puoleensa." - Uuno Turhapuro
Janne Tuukkanen
2005-02-18 20:09:55 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Löytyykö jotain auerta parempaa sanaa, jolla saisi kolme vokaalia lisää?
Tai enemmänkin?
Jos vaikka purukalusto tarvitsee vähän remonttia aikomusten
onnistumiseksi:

'riiuuyöaieoionta'


JanneT
--
***@luukku.com
Todennäköisimmin luenkin postisi, mikäli panet
aihe-kenttään merkkijonon "ratatosk".
Veijo Esso
2005-02-19 01:25:12 UTC
Permalink
Post by Janne Tuukkanen
Post by Niilo Paasivirta
Löytyykö jotain auerta parempaa sanaa, jolla saisi kolme vokaalia lisää?
Tai enemmänkin?
Jos vaikka purukalusto tarvitsee vähän remonttia aikomusten
'riiuuyöaieoionta'
Jos se purukalusto vaatii oiontaa epäonnistuneen riiuureisssun jälkeen?

IMHO paras: riiuuyöaieaatos. Logiiggaa sanajonhoihin...
Janne Tuukkanen
2005-02-22 22:21:53 UTC
Permalink
Post by Veijo Esso
IMHO paras: riiuuyöaieaatos. Logiiggaa sanajonhoihin...
Mutta oionta voittaa yhden merkin mitalla aatoksen tyylipisteet.


JanneT
--
***@luukku.com
Todennäköisimmin luenkin postisi, mikäli panet
aihe-kenttään merkkijonon "ratatosk".
Veijo Esso
2005-02-25 18:54:00 UTC
Permalink
Post by Janne Tuukkanen
Post by Veijo Esso
IMHO paras: riiuuyöaieaatos. Logiiggaa sanajonhoihin...
Mutta oionta voittaa yhden merkin mitalla aatoksen tyylipisteet.
Joo, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Ei kai sitä purukalustoa
etukäteen oiota jos jäisikin rysän päältä kiinni?
Janne Tuukkanen
2005-02-25 21:48:20 UTC
Permalink
Post by Veijo Esso
Joo, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Ei kai sitä purukalustoa
etukäteen oiota jos jäisikin rysän päältä kiinni?
Eihän tässä loppujen lopuksi hampaita oiotakaan, vaan
riiuuyöaikeesta olleita virheellisiä käsityksiä...


JanneT
--
***@luukku.com
Todennäköisimmin luenkin postisi, mikäli panet
aihe-kenttään merkkijonon "ratatosk".
Veijo Esso
2005-02-26 00:22:41 UTC
Permalink
Post by Janne Tuukkanen
Post by Veijo Esso
Joo, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Ei kai sitä purukalustoa
etukäteen oiota jos jäisikin rysän päältä kiinni?
Eihän tässä loppujen lopuksi hampaita oiotakaan, vaan
riiuuyöaikeesta olleita virheellisiä käsityksiä...
Se oionta jäi vielä epäselväksi. Miten se liityy riiuyöaikeeseen? Kerro...

Tarkoitatko väärinkäsitysten oikomista? Eikö "oikominen" olisi silloin
oikoisempi sana?
Ilkka Palola
2005-02-22 19:42:01 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Post by Veijo Esso
"riiuuyöaieuutuus" sopisi vaikka johonkin dildo-mainokseen;-)
Vaikka niinkin. Mutta ainakin siinä on jotain järkeä: kosiskelu-aikomusöitä
varten suunniteltu uutuus.
Löytyykö jotain auerta parempaa sanaa, jolla saisi kolme vokaalia lisää?
Tai enemmänkin?
Kolmea ei tule millään, mutta Veijo Esson aloittamaa teemaa assosioiden
löytyi "riiuyöaieäännähdys", esimerkiksi: "oih!" :)

O-kirjainta vaille kaikki vokaalit mukana.
--
Ilkka
Matti Grönroos
2005-02-15 22:20:23 UTC
Permalink
Post by Jukka T. Mäkelä
Ruotsalaiset keskustelivat tässä hiljattain sanasta, jossa on mahdolisimman
monta samaa vokaalia peräkkäin. Heillä on heittää peliin "råååål". Tuo
sitten kun kirjoitetaan tanskaksi, saadaankin raaaaaaaal. Aika
kova sana.
Mutta ei nykyisen kirjakielen mukaisesti. Tanskalaiset luopuivat jo
vuonna 1948 aa-merkinnästä ja siirtyivät å-merkintään. Vanhaa muotoa
voidaan käyttää tanskalaisissa paikannimissä, mikäli tämä
kirjoitusmuoto on tuolla paikalla käytössä. Niinpä Jyllannissa
sijaitsevat kaupungit Aalborg ja Århus. Aa aakkostetaan å:n mukaan,
mikä aiheuttaa katkeruutta kaupungissa, joka käyttää nimeä Aabenraa.

Råååål taas elää Råååssa, joka on joki Råssa Helsinborgin kupeessa
Ruotsissa. Se siis tanskaksikin kirjoitetaan råååål.

Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.iki.fi/mjg
CV
2005-02-16 11:01:40 UTC
Permalink
Post by Jukka T. Mäkelä
Ruotsalaiset keskustelivat tässä hiljattain sanasta, jossa on mahdolisimman
monta samaa vokaalia peräkkäin. Heillä on heittää peliin "råååål". Tuo
Tästähän meillä oli tässäkin ryhmässä juttua vähän aikaa sitten.

Pari muutakin esimerkkiä löytyy:
hööööl - heinäsaaren saariolutta
igloooordning - epäjärjestys igloossa
CV
Jukka T. Mäkelä
2005-02-16 21:59:39 UTC
Permalink
Post by CV
Post by Jukka T. Mäkelä
Heillä on heittää peliin "råååål".
Tästähän meillä oli tässäkin ryhmässä juttua vähän aikaa sitten.
Anteeksi, en ole ollut kovin valpas. Oletin, että kirjain å takaa minkä
tahansa asian pois pysymisen tästä ryhmästä.
Post by CV
hööööl - heinäsaaren saariolutta
Tuolla logiikallahan meillä on sitten kuitenkin rååååål.
- att görä någon skillnad mellan åål och havsål i Rååån.

Mitä sitten vielä tanskaan tulee, sanaa raaaaaaaal kyllä puffataan netissä,
mutta tarkemmin katsoen puffaajat taitavat olla ruotsalaisia, jotka eivät
osaa nykytanskan oikeinkirjoitusta. Toisaalta, jos Råå on aina kirjoitettu
tanskaksi Raaaa, muuttuneiko kirjoitus sitten tanskan kirjoitusuudistuksen
myötä. Jospa heillä oikeasti onkin Raaaaåål?

JTM
CV
2005-02-17 01:19:51 UTC
Permalink
Post by Jukka T. Mäkelä
Post by CV
hööööl - heinäsaaren saariolutta
Tuolla logiikallahan meillä on sitten kuitenkin rååååål.
- att görä någon skillnad mellan åål och havsål i Rååån.
Tuostahan kiisteltiinkin sitten aika paljon ruotsalaisessa
kieliryhmässä. Se toinen å-kirjain paikannimessä tarkoittaa
jo itsessään jokea, eli "Råå" olisi paikkakunta nimeltä "Rajajoki".

Sopiiko silloin paikkakunnan läpi virtaavaa jokea vielä kutsua
"Rajajoenjoeksi", vai ei ? Minun mielestä ei sovi, mutta
riidelkööt siitä kuka jaksaa, itse en viitsi.
terv. CV
Matti Grönroos
2005-02-17 07:12:14 UTC
Permalink
Post by CV
Tuostahan kiisteltiinkin sitten aika paljon ruotsalaisessa
kieliryhmässä. Se toinen å-kirjain paikannimessä tarkoittaa
jo itsessään jokea, eli "Råå" olisi paikkakunta nimeltä
"Rajajoki".
Sopiiko silloin paikkakunnan läpi virtaavaa jokea vielä kutsua
"Rajajoenjoeksi", vai ei ? Minun mielestä ei sovi, mutta
riidelkööt siitä kuka jaksaa, itse en viitsi.
Sopii tai ei, näinkin toimitaan. Esimerkiksi Porvoonjoki on
ruotsiksi Borgå å. Samoin Inkoon läpi kulkee Ingå å ja Siuntion läpi
Sjundeå å. Myös Kymijoki on toistoa, koska kymi jo sinänsä
tarkoittaa eräänlaista jokea.

Muutenkaan paikannimistä ei aina kannata etsiä suurta logiikkaa.
Onhan Suomessa muun muassa Merijärvi.

Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.iki.fi/mjg
eki
2005-02-17 08:14:25 UTC
Permalink
On Thu, 17 Feb 2005 09:12:14 +0200, "Matti Grönroos"
Post by Matti Grönroos
Post by CV
Tuostahan kiisteltiinkin sitten aika paljon ruotsalaisessa
kieliryhmässä. Se toinen å-kirjain paikannimessä tarkoittaa
jo itsessään jokea, eli "Råå" olisi paikkakunta nimeltä
"Rajajoki".
Sopiiko silloin paikkakunnan läpi virtaavaa jokea vielä kutsua
"Rajajoenjoeksi", vai ei ? Minun mielestä ei sovi, mutta
riidelkööt siitä kuka jaksaa, itse en viitsi.
Sopii tai ei, näinkin toimitaan. Esimerkiksi Porvoonjoki on
ruotsiksi Borgå å. Samoin Inkoon läpi kulkee Ingå å ja Siuntion läpi
Sjundeå å. Myös Kymijoki on toistoa, koska kymi jo sinänsä
tarkoittaa eräänlaista jokea.
Muutenkaan paikannimistä ei aina kannata etsiä suurta logiikkaa.
Onhan Suomessa muun muassa Merijärvi.
Matti
"Ihodesta" on vaikea paremmaksi pistää!
k***@helsinki.fi.invalid
2005-02-17 10:23:27 UTC
Permalink
Post by eki
"Ihodesta" on vaikea paremmaksi pistää!
"Horsäng" (Tiekyltti on)

(suom: huorasänky tai hevoslaidun, riippuu siitä miten lausuu)

(länsi-uudenmaa, "hors" aiheuttaa muutenkin vitsejä tällä
vuosituhannella, toisiakin löytyy. Horsö olisi esim kiva
paikka?)
--
Kaj
Kaija Tuuna
2005-03-10 13:10:26 UTC
Permalink
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by eki
"Ihodesta" on vaikea paremmaksi pistää!
"Horsäng" (Tiekyltti on)
Missä tällainen paikkakunta on?
Post by k***@helsinki.fi.invalid
(suom: huorasänky tai hevoslaidun, riippuu siitä miten lausuu)
Hor-säng kyllä, mutta Hors-äng?
Post by k***@helsinki.fi.invalid
(länsi-uudenmaa, "hors" aiheuttaa muutenkin vitsejä tällä
vuosituhannella, toisiakin löytyy. Horsö olisi esim kiva
paikka?)
Eikö pikemminkin Hästö?
Tämänniminen paikka onkin olemassa.

(Hors <-- Horse?)
Mika Pirhonen
2005-03-10 17:26:31 UTC
Permalink
Post by Kaija Tuuna
Post by k***@helsinki.fi.invalid
"Horsäng" (Tiekyltti on)
Hor-säng kyllä, mutta Hors-äng?
(Hors <-- Horse?)
Ruotsissa on melkein samanniminen paikka, ja nimi aiheuttaa ihmetystä
sielläkin:

http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr=&q=hors+h%C3%A4st&btnG=Hae

Mika.

CV
2005-02-17 14:16:14 UTC
Permalink
Sopii tai ei, näinkin toimitaan. Esimerkiksi Porvoonjoki on ruotsiksi
Borgå å. Samoin Inkoon läpi kulkee Ingå å ja Siuntion läpi Sjundeå å.
Mutta ei kirjoiteta yhteen yhdyssanaksi kuitenkaan.
No, sellaisiakin tapauksia varmaan löytyy.
Myös Kymijoki on toistoa, koska kymi jo sinänsä tarkoittaa eräänlaista
jokea.
Ahaa. Minulle uutta. Aina oppii jotain.
Muutenkaan paikannimistä ei aina kannata etsiä suurta logiikkaa. Onhan
Niinhän se on.
CV
Mika Pirhonen
2005-02-17 14:06:16 UTC
Permalink
Post by Jukka T. Mäkelä
Ruotsalaiset keskustelivat tässä hiljattain sanasta, jossa on mahdolisimman
monta samaa vokaalia peräkkäin. Heillä on heittää peliin "råååål".
Tuosta tulikin mieleen, että jos vihkiäisissä valssi soitetaan nauhalta,
kyseessä on tietenkin hää-äänite.

Mika.
Jukka K. Korpela
2005-02-17 16:50:35 UTC
Permalink
Post by Mika Pirhonen
Tuosta tulikin mieleen, että jos vihkiäisissä valssi soitetaan nauhalta,
kyseessä on tietenkin hää-äänite.
On kyllä olemassa ihan oikea suomen sana, jossa on neljä ä:tä peräkkäin,
vain yhdysmerkki välissä: pää-äänenkannattaja. Takavokaalien puolelta
löytyy pari oikeaa, todellisuudessa käytettyä sanaa, joissa on vastaavasti
neljä samaa vokaalia peräkkäin: maa-aateli ja puu-uuni.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Warp
2005-02-16 00:51:41 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
Ylläolevasta Riika-säikeestä tuli mieleeni: muistaakseni Guinnessin
ennätyskirjassakin oli joskus maininta, että suomen sana /hääyöaie/
sisältäisi "maailman pisimmän vokaalijonon" yhdessä sanassa
Tietenkin siitä voidaan olla montaa mieltä, voidaanko yhdyssana
luokitella sanaksi (vai onko se useamman sanan ryhmä).

Mikä on sanan määritelmä? (Erotinmerkit eivät välttämättä kelpaa
määritelmäksi koska joissain kielessä ei ole erotinmerkkejä sanojen
välissä, joissakin sanoissa voi olla erotinmerkkejä keskellä
tkemättä siitä siltikään useampaa sanaa.)
--
plane{-x+y,-1pigment{bozo color_map{[0rgb x][1rgb x+y]}turbulence 1}}
sphere{0,2pigment{rgbt 1}interior{media{emission 1density{spherical
density_map{[0rgb 0][.5rgb<1,.5>][1rgb 1]}turbulence.9}}}scale
<1,1,3>hollow}text{ttf"timrom""Warp".1,0translate<-1,-.1,2>}// - Warp -
Jukka K. Korpela
2005-02-16 04:47:58 UTC
Permalink
Post by Warp
Post by Tommi Nieminen
Ylläolevasta Riika-säikeestä tuli mieleeni: muistaakseni Guinnessin
ennätyskirjassakin oli joskus maininta, että suomen sana /hääyöaie/
sisältäisi "maailman pisimmän vokaalijonon" yhdessä sanassa
Tietenkin siitä voidaan olla montaa mieltä, voidaanko yhdyssana
luokitella sanaksi (vai onko se useamman sanan ryhmä).
Voidaan kyllä, mutta tässä voitaneen ottaa lähtökohdaksi vakiintuneet
yleistajuisten kielioppien kuvaukset, joissa yhdyssana on sana (jonka kyllä
voidaan tulkita sisältävän sanoja). Osittain toki yhdyssanan ja sanaliiton
välinen ero on vain ortografinen. On vain mielivaltainen ja mieletönkin
normi, että pitää kirjoittaa "harmaanorjanhirvikoira" aiemman asun
"harmaa Norjan hirvikoira" sijasta.

Olennaisempi kysymys tässä leikissä on se, vaaditaanko sanalta jonkinlaista
mielekkyyttä niin, että sitä edes voisi kuvitella järjellisesti käytettävän
suomen kielessä. Jos sallitaan mielivaltainen yhdyssanojen muodostaminen
semantiikasta välittämättä, on helppo muodostaa algoritmi, joka tuottaa
mielivaltaisen mittaisen vokaalijonon, jonka voi väittää olevan suomen
kielen sana. Vaikkapa yö, aie, yöyö, aieyö, aieaie, ...

Ilmeisesti leikin juoni onkin se, että yritetään keksiä mielivaltaisia
muodosteita, joiden voi vielä inttää tarkoittavan jotain.
Post by Warp
Mikä on sanan määritelmä?
Mielenkiintoinen kysymys, mutta tässä yhteydessä voi kysyä
konkreettisemmin, ovatko interjektiot sanoja. Niiden poissulkeminen
tuntuisi kovin mielivaltaiselta ratkaisulta. Niinpä esitänkin oman
ehdokkaani pisimmän vokaalijonon sisältäväksi sanaksi:
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Lasse Pere
2005-02-16 08:04:31 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Niinpä esitänkin oman
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
Höh. Sehän on lyhyempi, kuin esim.
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
Veijo Esso
2005-02-16 09:43:57 UTC
Permalink
Post by Lasse Pere
Post by Jukka K. Korpela
Niinpä esitänkin oman
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
Höh. Sehän on lyhyempi, kuin esim.
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
Sanonpa vaan, että:
yööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööök!
Henri Vettenranta
2005-02-16 19:21:17 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Niinpä esitänkin oman
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh".
Mutta eihän tuossa ole lausuttuna kuin yksi vokaali. Tai ainakin minä
lausuisin tuon niin, että siinä on todella pitkä yksittäinen a-äänne.

(Pitikö vokaalien lukumäärä laskea kirjoitusasun vai ääntämyksen
mukaan?)
--
"Aparaattia haittaa rapa."
--Alivaltiosihteeri
Tommi Nieminen
2005-02-16 19:30:32 UTC
Permalink
Post by Henri Vettenranta
(Pitikö vokaalien lukumäärä laskea kirjoitusasun vai ääntämyksen
mukaan?)
Ajattelin kyllä kirjoitusasua jo senkin takia, että puheessa vokaalien
väliin usein tulee erilaisia konsonanttimaisia siirtymä-äänteitä (kauan
[kauwan] tai jopa [kawwan] jne.). Tosin eivätpä fonologit ole siitäkään
yhtä mieltä, onko pitkä vokaali suomessa yksi vai kaksi äännettä
(segmenttiä)! Sen sijaan useampaa pituusastetta kuin kaksi suomessa ei
tietenkään ole. Paitsi ehkä Turuus :-)
--
... Tommi Nieminen ... http://kotisivu.mtv3.fi/tommi_nieminen/ ...
Eikös täällä taannoin joku "kännifennisti" ollut virke- ja
lause-käsitteen eroa hävittämässä (muun sivistyksen ohella)?
Kännifennistit, nuo Tampereen talibanit...
-Markus Lang von Feuerbruch (sfnet.keskustelu.kieli)-
... tommi dot nieminen at campus dot jyvaskyla dot fi ...
Jussi Piitulainen
2005-02-16 10:24:27 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
Ylläolevasta Riika-säikeestä tuli mieleeni: muistaakseni Guinnessin
ennätyskirjassakin oli joskus maininta, että suomen sana /hääyöaie/
sisältäisi "maailman pisimmän vokaalijonon" yhdessä sanassa (7
vokaalia). Kollega tiesi paremmankin, /riiuuaieyöauer/ (13
vokaalia). Olisiko ehdottaa vielä parempaa? Sanan ei tarvitse olla
erityisen mielekäs.
Olen kuullut, että hääyöaie ilmenee hääyöaieoireiluna. Muutettavat
muuttaenkin "-oi-" on lyhyempi kuin "-aue-". Jos kaikki käy, niin
voitaisiin kenties sepittää sopivia vokaalipitoisia sanoja: "aioin"
voisi olla jokin aikomisen väline ja "riiuuyöaieaioin" voittaisi
niukasti - tämä aioin on siis tarkoitettu näihin aikeisiin pikemmin
kuin yleisesti aikeisiin.

Eräs suuri suomalainen sanomalehti käytti vuonna 1995 vain seuraavat
viiden tai useamman vokaalin, kirjainmerkin [aeiouyäö], jonot. Neljän
jonot ovat jo tavallisia, mutta pidemmät eivät nyt oikein vakuuta.

1 Buuuuuuuuuuu
8 Buyoya
1 Buyoyalla
1 Buyoyan
1 Guiyoule
1 häääääääääääää
2 HååååååVeeeee
1 HåååååVeeeee
1 Hääyöaie
1 Heeeii
1 Houyeau
12 Hoyeau
1 Kansanpuoueen
1 lähiaioina
1 lauantaiaaamuna
1 Liuyoun
1 Ooooooh
1 polttoaieeen
1 pööööö
1 puoueen
1 puoueettomuuden
1 puoueettomuusplitiikkaa
3 Qiuyue
1 Quiuyue
1 Saiyeed
1 Taiyuanissa
1 Työasioioista
1 Weiyuan
1 Xiaoyan
1 Xiaoyou
2 Xueyuan
1 Yyyeeeaaahhh
Tommi Nieminen
2005-02-16 12:19:27 UTC
Permalink
Post by Jussi Piitulainen
Eräs suuri suomalainen sanomalehti käytti vuonna 1995 vain seuraavat
viiden tai useamman vokaalin, kirjainmerkin [aeiouyäö], jonot. Neljän
jonot ovat jo tavallisia, mutta pidemmät eivät nyt oikein vakuuta.
...
Post by Jussi Piitulainen
1 Buyoyalla
1 Buyoyan
1 Guiyoule
Noissa ja muutamissa muissa listasi sanoissa ("- -") <y> lienee [j],
joten eivät kelpaa vokaaleiksi.
--
... Tommi Nieminen ... http://kotisivu.mtv3.fi/tommi_nieminen/ ...
Eikös täällä taannoin joku "kännifennisti" ollut virke- ja
lause-käsitteen eroa hävittämässä (muun sivistyksen ohella)?
Kännifennistit, nuo Tampereen talibanit...
-Markus Lang von Feuerbruch (sfnet.keskustelu.kieli)-
... tommi dot nieminen at campus dot jyvaskyla dot fi ...
Jussi Piitulainen
2005-02-16 13:15:01 UTC
Permalink
Post by Tommi Nieminen
Post by Jussi Piitulainen
Eräs suuri suomalainen sanomalehti käytti vuonna 1995 vain
seuraavat viiden tai useamman vokaalin, kirjainmerkin [aeiouyäö],
jonot. Neljän jonot ovat jo tavallisia, mutta pidemmät eivät nyt
oikein vakuuta.
...
Post by Jussi Piitulainen
1 Buyoyalla
1 Buyoyan
1 Guiyoule
Noissa ja muutamissa muissa listasi sanoissa ("- -") <y> lienee [j],
joten eivät kelpaa vokaaleiksi.
Arvelen samaa, mutta käsillä olevan hankkeen osalta raskauttavampana
pidän sitä, että nämä eivät ole oikein selkeästi suomea. Olisi noloa
tarjota vokaalipitoisimmaksi suomen sanaksi muunkielistä nimeä.
Loading...