Discussion:
Hesarin kanttarellit
(too old to reply)
Hannu Rahikainen
2005-08-08 11:04:19 UTC
Permalink
Hesari julkaisi jutun keltavahveroista ja käytti niistä nimitystä
kanttarelli, tehden taas tyhjäksi
pyrkimykset päästä irti tästä svetisismistä - suomea on kantarelli.

Hannu
Jukka K. Korpela
2005-08-08 10:41:08 UTC
Permalink
Post by Hannu Rahikainen
Hesari julkaisi jutun keltavahveroista ja käytti niistä nimitystä
kanttarelli,
Niinkö? Esimerkiksi lauantain lehdessä puhuttiin kantarelleista. Hyvä,
jos ovat korjaamassa käytäntöään, mutta en olisi kovin optimistinen.
Post by Hannu Rahikainen
tehden taas tyhjäksi
pyrkimykset päästä irti tästä svetisismistä
Höpsis.
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.

Miksi kummassa olisi jotenkin svetisististä kirjoittaa kuten äännetään?
Suomen kielihän tunnetaan - osittain yliampuvastikin - kielenä, jossa
kirjoituksen ja ääntämyksen suhde on hyvin säännöllinen. Miksi tätä
pitäisi rikkoa svetisismien vastustamisen nimessä?

Jos tarkoitat, että pitäisi _sanoakin_ "kantarelli", niin haluaisinpa
nähdä, kun oikeasti puhut "kantarelleista". Mahtaisiko onnistua
nauramatta? Tässä sanassahan on sekin erikoisuus, että jos asu
"kantarelli" on omiaan johtamaan harhaluuloon ja väärään hahmotukseen -
ja kenties kysymään, mitä muita rellejä on.

Sana "vahvero" on muuten aika teennäisen tuntuinen - lieneekö Lönnrotin
sepite? Tokihan se on tullut kieleen jäädäkseen, sillä "suppilovahvero"
on yleisesti käytetty nimitys. /Cantharellus/-suvun sienille olisi kyllä
sopinut paljon paremmin jokin muotoon viittaava nimitys, kuten "torvelo"
(tai "torvisieni", jos ei pidetä haittana sitä, että sama nimi esiintyy
erisukuisten lajien nimen osana). Kanttarellia eli "keltavahveroa" ehkä
voi sanoa vahvaksi sen sitkeyden takia, mutta esimerkiksi suppilovahvero
on hentoa tekoa: isot suppikset voi helposti halkaista käsin kevyesti
vetämällä, kun niitä pannaan kuivumaan.
Warp
2005-08-08 11:28:10 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.
Miksi kummassa olisi jotenkin svetisististä kirjoittaa kuten äännetään?
Vrt. "sekunti".

Ehkä sekaannus tulee nimenomaan tuosta.
--
- Warp
Jussi Peltonen
2005-08-09 10:53:39 UTC
Permalink
Post by Warp
Post by Jukka K. Korpela
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.
Miksi kummassa olisi jotenkin svetisististä kirjoittaa kuten äännetään?
Vrt. "sekunti".
Ehkä sekaannus tulee nimenomaan tuosta.
--
- Warp
- Hyvä, Kimi, kaasu pohjaan. Anna palaa!
- Hyvänen aika, naapurin akka liekeissä! Anna palaa!

Jussi
PenttiL
2005-08-09 12:40:08 UTC
Permalink
Post by Warp
Post by Jukka K. Korpela
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.
Miksi kummassa olisi jotenkin svetisististä kirjoittaa kuten äännetään?
Vrt. "sekunti".
Ehkä sekaannus tulee nimenomaan tuosta.
No entäs sitten: laser / laseri / laaser / laaseri / laasseri / laasser jne.

Monta nimeä rakkkaalla lapsella, joista laser lienee paitsi kirjoitus-, myös
äänneasuna se suositeltu...?

-Pentti
Kimmo
2005-08-09 19:17:58 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Post by Warp
Post by Jukka K. Korpela
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.
Miksi kummassa olisi jotenkin svetisististä kirjoittaa kuten äännetään?
Vrt. "sekunti".
Ehkä sekaannus tulee nimenomaan tuosta.
No entäs sitten: laser / laseri / laaser / laaseri / laasseri / laasser jne.
Monta nimeä rakkkaalla lapsella, joista laser lienee paitsi kirjoitus-, myös
äänneasuna se suositeltu...?
Niin varsinkin kun sana alunperin on lyhenne.

Light Amplification by the Stimulated Emission of Radiation

http://www.thetech.org/exhibits/online/lasers/Basics/laser.html


k
Jukka K. Korpela
2005-08-09 21:13:18 UTC
Permalink
Post by PenttiL
No entäs sitten: laser / laseri / laaser / laaseri / laasseri / laasser jne.
Kaksoisässällisiä muotoja en ole aiemmin nähnyt enkä kuullut.
Post by PenttiL
Monta nimeä rakkkaalla lapsella, joista laser lienee paitsi kirjoitus-,
myös äänneasuna se suositeltu...?
Suomen kielen lautakunta on Kielikellon 1/1988 mukaan päättänyt hyväksyä
sekä muodon "laser" että muodon "laseri" (joista ainakin Suomen kielen
perussanakirja asettaa muodon "laser" etusijalle siinä mielessä, että se on
päähakusanana):

"Kielilautakunta on aiemmin suosittanut compact disk -ilmauksen
suomenkieliseksi vastineeksi yhdyssanaa laserlevy (Kielikello 4/1986
s. 22). Lautakunta keskusteli uudelleen siitä, olisiko kansainvälinen
kirjainsana laser suomessa kirjoitettava asussa laser vai laseri.
Todettiin, että eräillä tekniikan erikoisaloilla on tullut käyttöön
kirjoitusasu laseri. Vaikka etenkin useihin yhdyssanoihin on ehtinyt
vakiintua laser-alku, lautakunta päätti hyväksyä käyttöön myös i-loppuisen
asun laseri."

(Sanan kutsuminen "kirjainsanaksi" on lähinnä turhaa teoretisointia.
Vaikka sana olisi saanut alkunsa lyhenteestä, se kielen mukauduttuaan
muuttuu sanaksi sanojen joukossa. Sen alkuperä on lähinnä triviatiedon
tasoinen asia, tietokilpailukysymykseksi sopiva. Mutta ehkäpä on tärkeää
osoittaa tuntevansa sellaista triviatietoa. :-))
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Jukka K. Korpela
2005-08-09 21:26:10 UTC
Permalink
Post by Warp
Vrt. "sekunti".
Ehkä sekaannus tulee nimenomaan tuosta.
Sekunnistako? En nyt ymmärrä.

"Sekunti" esiintyy joskus virheellisessä muodossa "sekuntti" ilmeisesti
siksi, että se sekaantuu -ntti-loppuisiin sanoihin - tai ehkä vain sanan
"minuutti" kaksoiskonsonantin vaikutuksesta. Käänteinen ilmiö on, että sana
"Atlantti" saattaa esiintyä väärässä muodossa "Atlanti" - ja tälle on se
aika ilmeinen selitys, että maantieteellisessä nimistössä on niin paljon
-lanti-loppuisia nimiä.

Mutta äänneasu "kanttarelli" johtuu siitä, että suomessa on vanhastaan
korvattu useissa äänteellisissä yhteyksissä germaanisten kielten "kovat"
konsonantit k, p ja t kaksoiskonsonanteilla kk, pp ja tt ja toisaalta
"pehmeät" g, b ja d konsonanteilla k, p ja t. Jos svetisismien
vastustamisen nimissä vaaditaan kirjoitusasua "kantarelli"
(eli sanan alkuosan kirjoittamista kuten ruotsissa!), niin loogista olisi
vaatia myös korjauksia mantteli > manteli, ponttoni > pontoni jne.

_Sivistyssanojen_ oikeinkirjoituksessa tehtiin satakunta vuotta sitten
suuri lehmänkauppa, jota myös suureksi kompromissiksi kutsutaan.
Sen sääntöjen mukaan "kantarelli" on oikein, ja tämän takia tätä
keinotekoista asua on eri tahoilla suosittu. Tämän sanan pitäminen
sivistyssanana on kyllä aika keinotekoista.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Risto Widenius
2005-08-09 00:12:02 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Sana "vahvero" on muuten aika teennäisen tuntuinen - lieneekö
Lönnrotin sepite?
Vahveroinen on SKES:n mukaan karjalassa tarkoittanut karvalaukkua, voi
hyvin olla, että Lönnrot on sen siitä poiminut muuhun käyttöön.
Post by Jukka K. Korpela
Kanttarellia eli "keltavahveroa" ehkä voi sanoa vahvaksi sen sitkeyden
takia, mutta esimerkiksi suppilovahvero on hentoa tekoa: isot
suppikset voi helposti halkaista käsin kevyesti vetämällä, kun niitä
pannaan kuivumaan.
Toinen mahdollinen kantasana vahvero(ise)ssa etymologien mukaan on
vaha, joka tässä uudismerkityksessä sattumoisin olisikin osuvampi.
--
nämä aallot jatkaa
RoyHaapalinna
2005-08-17 20:58:09 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
"kantarelli" on omiaan johtamaan harhaluuloon ja väärään hahmotukseen
- ja kenties kysymään, mitä muita rellejä on.
Minulle ainakin kantarelli tuo mieleen koneen osan. Esim. mekaanisissa
kelloissa relli ja ratas muodostavat yleensä parin, jossa relli on se
"pienempi ratas".
--
Roy
eki
2005-08-18 06:22:18 UTC
Permalink
På Mon, 08 Aug 2005 13:41:08 +0300, "Jukka K. Korpela"
Post by Jukka K. Korpela
Post by Hannu Rahikainen
Hesari julkaisi jutun keltavahveroista ja käytti niistä nimitystä
kanttarelli,
Niinkö? Esimerkiksi lauantain lehdessä puhuttiin kantarelleista. Hyvä,
jos ovat korjaamassa käytäntöään, mutta en olisi kovin optimistinen.
Post by Hannu Rahikainen
tehden taas tyhjäksi
pyrkimykset päästä irti tästä svetisismistä
Höpsis.
Post by Hannu Rahikainen
- suomea on kantarelli.
Suomea on "kanttarelli", kun taas "kantarelli" on hienostelevaa
paperisuomea ja "keltavahvero" teoretisoivaa sienikirjasuomea.
Eikös täällä aika usein vedota googleen? Kantarelli: 4410,
kanttarelli: 527

Musta "kantarelli " on yhtä hyvä sana kuin "hintaralli".
Hannu Rahikainen
2005-08-22 06:41:18 UTC
Permalink
Vielä yksi huomio: Nykysuomen sanakirja tuntee vain sanan kantarelli ja
Suomen kielen perusssanakirjakin pitää parempana muotoa kantarelli. Liekö
syynä latinan sana cantharellus, jonka ääntämistä suomen kielen
kirjoitustapa pyrkii seuraamaan.

Hannu
Post by Hannu Rahikainen
Hesari julkaisi jutun keltavahveroista ja käytti niistä nimitystä
kanttarelli, tehden taas tyhjäksi
pyrkimykset päästä irti tästä svetisismistä - suomea on kantarelli.
Hannu
Jukka K. Korpela
2005-08-22 06:30:58 UTC
Permalink
Post by Hannu Rahikainen
Vielä yksi huomio: Nykysuomen sanakirja tuntee vain sanan kantarelli ja
Suomen kielen perusssanakirjakin pitää parempana muotoa kantarelli.
Huomio ei ole varsinaisesti uusi. Aiheesta on keskusteltu ennenkin, ja
tämä normatiivinen puoli on mainittu useastikin.
Post by Hannu Rahikainen
Liekö
syynä latinan sana cantharellus, jonka ääntämistä suomen kielen
kirjoitustapa pyrkii seuraamaan.
Ei, syynä on mielivaltainen ns. oikeinkirjoituksen sääntö, jonka mukaan
kirjoitusasu jäljittelee ruotsin kirjoitusasua. Ehkäpä oikeammin sanoen
syynä on tämän säännön _soveltaminen_ tähän sanaan, vaika sana on
tavalliseen yleiskieleen kuuluva lainasana eikä uudehko erikoislaina
("sivistyssana"), jollaisiin sääntö on varsinaisesti tarkoitettu.
Vaatimus kanttarelli-sanan toisen t:n jättämisestä pois kirjoituksessa
on yhtä absurdi kuin olisi vaatia kirjoitusasua "kantori".

Sana "cantharellus" on latinaa vain hyvin laajassa mielessä: se on Carl
von Linnén 1800-luvulla sepittämä nimi eliöiden tieteellistä nimistöä
varten. Muodostukseltaan on selvästi sanan "cantharus"
deminutiivijohdos, mutta tällaista muotoa - saati sen merkitystä
sienilajin tai -ryhmän nimityksenä - ei tunneta vanhan ajan eikä
keskiajan latinasta. Sen sijaan esiintyy toisella tavalla muodostettu
deminutiivijohdos "cantharulus", joka tarkoitti mm. pientä juoma-astiaa.

Yleisesti muuten sienten tieteelliset nimet (joita usein virheellisesti
kutsutaan "latinalaisiksi nimiksi") ovat aika lailla sepitteisiä. Ne
näyttävät olevan latinaa, koska tieteelliset nimet mukautetaan latinan
kirjoitusasuun ja osittain kielioppiinkin, ja suuri osa niistä
perustuukin latinan sanoihin. Kuitenkin kyse on joko nimistöä varta
vasten tehdystä johdoksesta tai suorastaan sepitteestä - tai sitten
latinan sana on otettu uusiokäyttöön. Klassillisesta latinasta tunnetaan
suhteellisen vähän sienien nimityksiä, ja harvoista tiedetään varmasti,
mitä sieniä ne tarkoittivat.

Linnén latinassa "th" epäilemättä ääntyi t-äänteenä, joskin sellaisena
selvästi soinnittomana äänteenä, jonka suomalaiset ovat vuosisatojen
ajan tulkinneet oman kielensä kaksois-t:tä vastaavaksi monissa
sanansisäisissä asemissa (siksi esim. kantor > kanttori). Sen sijaan
klassillisessa latinassa "th" ääntyi käsittääkseni useimpien latinistien
mukaan aspiroituneena t:nä, joka suomalaisesta kuulostaa suunnilleen
siltä, kuin t:tä seuraisi lyhyehkö h-äänne.

Loading...