Discussion:
Pisin perusmuotoinen sana?
(too old to reply)
Niilo Paasivirta
2005-12-09 19:17:16 UTC
Permalink
Kaikkihan jo tietävät sanat "epäjärjestelmällistyttämättömämmyyksilläänsäkään-
köpähän" ja "kumarreksituteskenteleentuvaisehkollamaisekkuudelliseenneskeen-
teluttelemattomammuuksissaansakaankopahan", mutta mikähän mahtaa olla
suomen kielen pisin _perusmuotoinen_ sana, joka ei ole yhdyssana, ja jossa
ei myöskään ole "epä" tms. etuliitteitä? Tätä on tullut pohdittua ja myös
erilaisista sanastoista haettua, mutta kovin kummoisia ei ole löytynyt.

Luulisin, että pisin sana löytyy verbeistä, esim. "järjestelmällistyttää".
Mikähän olisi sitten pisin nomini?
--
Niilo Paasivirta E-mail: ***@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Taas he leikkivät typeriä leikkejään. Tästä tulee täysi sirkus."
- Gaius Lallus (albumissa Asterix gladiaattorina)
Jussi Piitulainen
2005-12-09 20:13:14 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Luulisin, että pisin sana löytyy verbeistä,
esim. "järjestelmällistyttää". Mikähän olisi sitten pisin nomini?
Juuri tuostahan johdetaan "järjestelmällistyttäminen", joka on sitä
pidempi, tai vielä pidempi "järjestelmällistyttämättämyys".
Niilo Paasivirta
2005-12-09 20:17:34 UTC
Permalink
Post by Jussi Piitulainen
Post by Niilo Paasivirta
Luulisin, että pisin sana löytyy verbeistä,
esim. "järjestelmällistyttää". Mikähän olisi sitten pisin nomini?
Juuri tuostahan johdetaan "järjestelmällistyttäminen", joka on sitä
Ok.
Post by Jussi Piitulainen
pidempi, tai vielä pidempi "järjestelmällistyttämättämyys".
Ja tuo tarkoittaa mitä?
--
Niilo Paasivirta E-mail: ***@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Taas he leikkivät typeriä leikkejään. Tästä tulee täysi sirkus."
- Gaius Lallus (albumissa Asterix gladiaattorina)
Jussi Piitulainen
2005-12-10 08:28:03 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Post by Jussi Piitulainen
pidempi, tai vielä pidempi "järjestelmällistyttämättämyys".
Ja tuo tarkoittaa mitä?
Viimeinen äh piti tietenkin olla öh: "-mättömyys".
Jukka Kohonen
2005-12-09 20:25:37 UTC
Permalink
- - mutta mikähän mahtaa olla
suomen kielen pisin _perusmuotoinen_ sana, joka ei ole yhdyssana, ja jossa
ei myöskään ole "epä" tms. etuliitteitä?
Koita ensin määritellä, mitä tarkoitat "perusmuotoisella"
(alleviivausten kera tai ilman). Suomessa on paljon johtimia,
liitteitä ja taivutuksia, mitkä niistä haluat sulkea pois?
--
***@iki.fi
* "... the fact that what you seem to be saying is stupid is no
evidence that it's not what you meant" -- D. Ullrich in comp.theory
Jukka K. Korpela
2005-12-09 20:57:57 UTC
Permalink
Post by Jukka Kohonen
- - mutta mikähän mahtaa olla
suomen kielen pisin _perusmuotoinen_ sana, joka ei ole yhdyssana, ja jossa
ei myöskään ole "epä" tms. etuliitteitä?
Koita ensin määritellä, mitä tarkoitat "perusmuotoisella"
(alleviivausten kera tai ilman). Suomessa on paljon johtimia,
liitteitä ja taivutuksia, mitkä niistä haluat sulkea pois?
"Perusmuotoinen" sulkee pois taivutuspäätteet; epäselvyyttä syntyy lähinnä
siitä, katsotaanko niin sanotut adverbeiksi kivettyneet sijamuodot (esim.
"ulkona") taivutetuiksi muodoiksi, mutta tuskinpa ne osallistuisivat tähän
kisaan merkittävällä panoksella.

Liittepartikkeleita kuten -kin ei ole suljettu pois tuossa määrittelyssä,
mutta ne voitaneen jättää tarkastelun ulkopuolelle. On melko mielivaltainen
ratkaisu, montako liitepartikkelia peräkkäin sallitaan niin, että tulos on
vielä jotenkin mielekäs. Onko "kalakinhan" sana? Entä "kalakinhanpa"?

Johtimia ei ole suljettu pois, vaan ne lienevät tehtävän idean olennainen
osa. Rajanveto taivutus- ja johtopäätteen välillä on jossain määrin
tulkinnanvarainen, mutta tässä voitaneen rajoittua koulukielioppien
määritelmiin.

Varsinainen juju on sanan "sana" (tai ilmaisun "suomen kielen sana")
määritelmässä. Tarkastellaanko sanoja, joita on todellisuudessa käytetty ja
käytetään suomen kielessä, vaiko merkkijonoja, jotka muodostetaan suomen
morfologian keinoin? Pitääkö jälkimmäisessä tapauksessa muodosteen olla
jotenkin mielekkäästi ymmärrettävissä (selityksittä?) ja kuka määrittelee
ymmärrettävyyden?

Tehtävä ei siis ole kovin mielenkiintoinen. Se on vähän samanlainen kuin
kilpailu siitä, kuka kuiskaa kovimmin.

Tässä kuitenkin yksi sana:
retikuloendotelialisoitumattomuus
Sehän on täysin ymmärrettävä ainakin sen jälkeen, kun on katsottu
sanakirjasta, mitä "retikuloendoteliaalinen" tarkoittaa. Muut kisailijat
voivat sitten yrittää selittää, että se "ei ole ole suomea" tai että
"se on yhdyssana" (vaikka sanaa ei _suomen kielessä_ voikaan jakaa
yhdysosiin).
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Tommi P Uschanov
2005-12-10 09:33:54 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Tehtävä ei siis ole kovin mielenkiintoinen. Se on vähän samanlainen kuin
kilpailu siitä, kuka kuiskaa kovimmin.
Siitä voisi tehdä mielenkiintoisen esimerkiksi rajaamalla ehdokkaat
sanoihin, joita käytetään suomen kielessä oikeasti. Oikeasti
käyttämisen ehdoksi voisi taas tässä yhteydessä ottaa esimerkiksi,
että sana löytyy Googlella ainakin yhdestä dokumentista, jossa
sitä on käytetty jossakin muussa yhteydessä kuin keskusteltaessa
siitä, mikä on suomen kielen pisin sana.

Pisin perusmuotoinen sana, joka minulle tuli mieleen ja joka
täyttää tämän ehdon, on "järjestelmällistäminen" (22 kirjainta).
Entä mikä on sitten pisin saman ehdon täyttävä yhdyssana?
Mahdollisesti "pyyhkäisyelektronimikroskooppi" tai "mukopoly-
sakkaridipolysulfaatti" (kummassakin 30 kirjainta)?
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov ***@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Jukka K. Korpela
2005-12-10 10:14:52 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Tehtävä ei siis ole kovin mielenkiintoinen. Se on vähän samanlainen kuin
kilpailu siitä, kuka kuiskaa kovimmin.
Siitä voisi tehdä mielenkiintoisen esimerkiksi rajaamalla ehdokkaat
sanoihin, joita käytetään suomen kielessä oikeasti.
Ehkä sellainen tehtävä kuuluisi paremmin visailuryhmään. Sääntöjä
pitäisi tosin tarkentaa.
Post by Tommi P Uschanov
Oikeasti
käyttämisen ehdoksi voisi taas tässä yhteydessä ottaa esimerkiksi,
että sana löytyy Googlella ainakin yhdestä dokumentista, jossa
sitä on käytetty jossakin muussa yhteydessä kuin keskusteltaessa
siitä, mikä on suomen kielen pisin sana.
Sanan järjestäminen Googlella löytyväksi on aika helppoa.
Post by Tommi P Uschanov
Pisin perusmuotoinen sana, joka minulle tuli mieleen ja joka
täyttää tämän ehdon, on "järjestelmällistäminen" (22 kirjainta).
Sanassa "retikuloendoteliaalinen" on 23 kirjainta, ja sekin löytyy (enkä
minä sitä järjestänyt löytymään).
Tommi P Uschanov
2005-12-10 11:15:06 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Sanan järjestäminen Googlella löytyväksi on aika helppoa.
Sitten sääntöjä pitää tiukentaa: sanan löydyttävä esimerkiksi
viidestä eri tekstistä, jotka ovat kaikki eri domaineissa jne.
Post by Jukka K. Korpela
Sanassa "retikuloendoteliaalinen" on 23 kirjainta, ja sekin löytyy (enkä
minä sitä järjestänyt löytymään).
Niin löytyy, mutta sehän on yhdyssana: retikulo- + endoteliaalinen.
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov ***@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Jukka K. Korpela
2005-12-10 18:30:13 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Sanan järjestäminen Googlella löytyväksi on aika helppoa.
Sitten sääntöjä pitää tiukentaa: sanan löydyttävä esimerkiksi
viidestä eri tekstistä, jotka ovat kaikki eri domaineissa jne.
Arvasinkin, että peli muistuttaa Masin jokeri-pokeria, jossa
tarvittaessa ristijätkähai voittaa herttareetin ja sääntöjä kehitellään
koko ajan.
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Sanassa "retikuloendoteliaalinen" on 23 kirjainta, ja sekin löytyy (enkä
minä sitä järjestänyt löytymään).
Niin löytyy, mutta sehän on yhdyssana: retikulo- + endoteliaalinen.
Suomen kielessä ei ole sanaa "retikulo".
Tommi P Uschanov
2005-12-11 12:05:34 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Arvasinkin, että peli muistuttaa Masin jokeri-pokeria, jossa
tarvittaessa ristijätkähai voittaa herttareetin ja sääntöjä kehitellään
koko ajan.
Ei muistuta. On varsin vaikeaa kehitellä sääntöjä peliin, jota
kukaan ei pelaa.

On toki sinänsä helpompaa esittää tuollainen kommentti kuin
ruveta pohtimaan sitä, miten helppoa on saada sana löytymään
Googlella viidestä eri paikasta.
Post by Jukka K. Korpela
Post by Tommi P Uschanov
Niin löytyy, mutta sehän on yhdyssana: retikulo- + endoteliaalinen.
Suomen kielessä ei ole sanaa "retikulo".
Se on sanan "retikulaarinen" yhdyssanamuoto, aivan kuten
esimerkiksi "suomalais-" yhdyssanassa "suomalais-ruotsalainen"
on sanan "suomalainen" yhdyssanamuoto.
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov ***@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Jukka K. Korpela
2005-12-11 12:46:01 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Arvasinkin, että peli muistuttaa Masin jokeri-pokeria, jossa
tarvittaessa ristijätkähai voittaa herttareetin ja sääntöjä kehitellään
koko ajan.
Ei muistuta. On varsin vaikeaa kehitellä sääntöjä peliin, jota
kukaan ei pelaa.
Juurihan sinä kehittelit sääntöjä, ja kyllä täällä pelataan. Minun
tarkoitukseni on osoittaa peli absurdiksi; muiden motiiveja en tunne.
Post by Tommi P Uschanov
On toki sinänsä helpompaa esittää tuollainen kommentti kuin
ruveta pohtimaan sitä, miten helppoa on saada sana löytymään
Googlella viidestä eri paikasta.
Onko sinulle? Minulle kumpikin on kovin helppoa.
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Post by Tommi P Uschanov
Niin löytyy, mutta sehän on yhdyssana: retikulo- + endoteliaalinen.
Suomen kielessä ei ole sanaa "retikulo".
Se on sanan "retikulaarinen" yhdyssanamuoto, aivan kuten
esimerkiksi "suomalais-" yhdyssanassa "suomalais-ruotsalainen"
on sanan "suomalainen" yhdyssanamuoto.
Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, ellet paremminkin, että
"retikuloendoteliaalinen" on kokonaisuudessaan lainasana: on otettu
vieras sana "reticuloendotelial", mukautettu ääntämystä ja hiukan
kirjoitusasuakin suomeen ja lätkäisty perään -inen. Sanomalla sitä
yhdyssanaksi kerrot kielentuntemuksestasi, mutta et suomen kielen
todellisuudesta. Jos samaan tapaan selittelet sanoja yhdyssanoiksi,
päädyt varmaan siihen, että "psyko" on sanan "psyyke" yhdyssanamuoto.
Onkohan "agro" sanan "agraarinen" yhdyssanamuoto?

Mutta jotta emme jumittuisi tähän, niin otetaanpa uusi, pitempi sana:
institutionalisoituminen. Siinä on on 24 kirjainta, ja sen selittäminen
yhdyssanaksi tuottaa jo isoja uskottavuusongelmia, vaikka tokihan
tiedämme sen olevan (latinan) yhdysverbistä peräisin. Sana on varmaankin
tarpeeksi usein esiintyvä ja tosi hieno sana.
Tommi P Uschanov
2005-12-11 13:33:38 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Juurihan sinä kehittelit sääntöjä, ja kyllä täällä pelataan.
Siis peliä, jossa kilpaillaan siitä, kuka löytää pisimmän suomen
kielen sanan, joka löytyy Googlella viidestä eri paikasta? Tietooni
ei ole kyllä tullut, että kukaan olisi koskaan pelannut sitä.
Post by Jukka K. Korpela
Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, ellet paremminkin, että
"retikuloendoteliaalinen" on kokonaisuudessaan lainasana: on otettu
vieras sana "reticuloendotelial", mukautettu ääntämystä ja hiukan
kirjoitusasuakin suomeen ja lätkäisty perään -inen.
Toki tiedän sen. Mutta en lainkaan ymmärrä, mihin perustuu
ajatuksesi, että sana, joka on kokonaisuudessaan lainasana, ei
voisi olla yhdyssana. Esimerkiksi yhdyssana "palmusunnuntai" on
kokonaisuudessaan lainasana: on otettu vieras sana "palmsöndag"
ja mukautettu ääntämystä ja hiukan kirjoitusasuakin suomeen.
Argumenttisi mukaan sen on kuitenkin mahdotonta olla yhdyssana.
Post by Jukka K. Korpela
Jos samaan tapaan selittelet sanoja yhdyssanoiksi, päädyt varmaan
siihen, että "psyko" on sanan "psyyke" yhdyssanamuoto.
Minun ei tarvitse mitenkään erityisesti *päätyä* siihen.
Post by Jukka K. Korpela
Onkohan "agro" sanan "agraarinen" yhdyssanamuoto?
Jonkin sanan yhdyssanamuoto sen täytyy omienkin kriteeriesi
mukaan olla, koska on olemassa agro-alkuisia yhdyssanoja, jotka
eivät ole kokonaisuudessaan lainasanoja: esimerkiksi
"agrotaapero" (luotaantyöntävän ruma sana, mutta löytyy sekin
Googlella). Toinen vaihtoehtohan on se, että suomen kielessä
olisi sana "agro", mitä siinä tietääkseni ei ole.
Post by Jukka K. Korpela
institutionalisoituminen.
Kelpaa kyllä, oikein hyvin. Onneksi olkoon!
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov ***@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Jukka K. Korpela
2005-12-11 14:08:33 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Juurihan sinä kehittelit sääntöjä, ja kyllä täällä pelataan.
Siis peliä, jossa kilpaillaan siitä, kuka löytää pisimmän suomen
kielen sanan, joka löytyy Googlella viidestä eri paikasta?
Ei, vaan peliä, jonka ydinajatus kerrotaan Subject-rivillä. Se, että
pitäisi löytyä Googlella viidestä eri paikasta (sanojen "eri paikka"
jossain merkityksessä), on sitten sitä sääntöjen muuntelua, johon viittasin.
Post by Tommi P Uschanov
Mutta en lainkaan ymmärrä, mihin perustuu
ajatuksesi, että sana, joka on kokonaisuudessaan lainasana, ei
voisi olla yhdyssana.
Olkiukot voivat olla vaikeita ymmärtää.
Post by Tommi P Uschanov
Esimerkiksi yhdyssana "palmusunnuntai" on
kokonaisuudessaan lainasana: on otettu vieras sana "palmsöndag"
ja mukautettu ääntämystä ja hiukan kirjoitusasuakin suomeen.
Puuttumatta sanan historiaan totean vain, että alkuperästään riippumatta
sana "palmusunnuntai" koostuu kahdesta suomen sanasta normaalin
yhdyssanan tavoin, ja näin sen suomalainen kielitaju hahmottaa.
Post by Tommi P Uschanov
Argumenttisi mukaan sen on kuitenkin mahdotonta olla yhdyssana.
Viittaat nyt varmaan johonkin erikoiseen argumenttiin, jota minä en ole
esittänyt. Tässähän on olennaista, onko sana _suomen kielen_ kannalta
yhdyssana vai voidaanko se vain kielihistoriallisesti selittää
alkuperältään yhdyssanaksi vieraan kielen pohjalta.
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Jos samaan tapaan selittelet sanoja yhdyssanoiksi, päädyt varmaan
siihen, että "psyko" on sanan "psyyke" yhdyssanamuoto.
Minun ei tarvitse mitenkään erityisesti *päätyä* siihen.
Hyvänen aika.

Onko myös "kolhoosi" yhdyssana, jonka alkuosa "kol-" on sanan
"kollektiivinen" yhdyssanamuoto? Vrt. sanaan "sovhoosi".
Post by Tommi P Uschanov
Post by Jukka K. Korpela
Onkohan "agro" sanan "agraarinen" yhdyssanamuoto?
Jonkin sanan yhdyssanamuoto sen täytyy omienkin kriteeriesi
mukaan olla, koska on olemassa agro-alkuisia yhdyssanoja, jotka
eivät ole kokonaisuudessaan lainasanoja: esimerkiksi
"agrotaapero" (luotaantyöntävän ruma sana, mutta löytyy sekin
Googlella). Toinen vaihtoehtohan on se, että suomen kielessä
olisi sana "agro", mitä siinä tietääkseni ei ole.
En tiedä, mitä "agrotaapero" tarkoittaa, mutta olen hämmästynyt, jos se
tarkoittaa agraarista taaperoa. Jos sen _täytyy_ olla jonkin sanan
yhdysmuoto, niin pitääkö meidän keksiä se sana?

Vierasperäisten sanojen väännelmiä on kyllä ruvettu käyttämään suomen
kielessä etuliitteinä. Onhan nykyisin ekotaloa, ekohuussia ja
ekotiesmitä. Alkujaan "eko-" ehkä voidaan ajatella lyhentymäksi sanasta
"ekologinen", mutta oikeampaa olisi ehkä sanoa, että "eko" on morfeemi,
jolla on oma kirjavahko merkityksensä ja joka toistaiseksi esiintyy
lähinnä yhdyssanojen alkuosana tai etuliitteenä.
Mikko Järvinen
2005-12-13 12:06:56 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
eivät ole kokonaisuudessaan lainasanoja: esimerkiksi
"agrotaapero" (luotaantyöntävän ruma sana, mutta löytyy sekin
Öö, mikä tämä agrotaapero oikein on? Googlesta löytyy viittauksia vain
tapauksiin, että sitä käytettäisiin strutsitarhan nimenä sekä
käyttäjätunnuksena.
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
H. Markus Lang
2005-12-10 11:14:17 UTC
Permalink
Post by Tommi P Uschanov
Entä mikä on sitten pisin saman ehdon täyttävä yhdyssana?
Mahdollisesti "pyyhkäisyelektronimikroskooppi" tai "mukopoly-
sakkaridipolysulfaatti" (kummassakin 30 kirjainta)?
Tilavassa töölöläisasunnossani on laite nimeltä
"vaihtovirtakilowattituntimittari". Nimessä on varsin monta kirjainta.

-----------------------------------
***@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/markus.lang/
Topi K Junkkari
2005-12-10 16:59:06 UTC
Permalink
Post by H. Markus Lang
Tilavassa töölöläisasunnossani on laite nimeltä
"vaihtovirtakilowattituntimittari". Nimessä on varsin monta kirjainta.
Vielä tilavammissa asunnoissa on "kolmivaihevaihtovirtakilowatti-
tuntimittari". Laske siitä.

Topi
--
============ <***@iki.fi> http://www.iki.fi/topij/ ============
LANGUAGE, n:
A dialect with an Army, a Navy, and an Air Force.
Tuomo Koistinen
2005-12-10 00:51:04 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Kaikkihan jo tietävät sanat "epäjärjestelmällistyttämättömämmyyksilläänsäkään-
köpähän" ja "kumarreksituteskenteleentuvaisehkollamaisekkuudelliseenneskeen-
teluttelemattomammuuksissaansakaankopahan", mutta mikähän mahtaa olla
suomen kielen pisin _perusmuotoinen_ sana, joka ei ole yhdyssana, ja jossa
ei myöskään ole "epä" tms. etuliitteitä? Tätä on tullut pohdittua ja myös
erilaisista sanastoista haettua, mutta kovin kummoisia ei ole löytynyt.
Luulisin, että pisin sana löytyy verbeistä, esim. "järjestelmällistyttää".
Mikähän olisi sitten pisin nomini?
"Järjestelmällistyttää" on aikamoinen johdoshirviö.

Järjestelmällistyttää < järjestelmällinen < järjestelmä < järjestää < järki.
--
_________________________________
| .
| Tuomo Koistinen .
| ***@tuomo.fi .
. . . . . . . . . . . . . . . . .
Christina Johannesson
2005-12-23 23:08:05 UTC
Permalink
Post by Niilo Paasivirta
Kaikkihan jo tietävät sanat
"epäjärjestelmällistyttämättömämmyyksilläänsäkään-
köpähän" ja
"kumarreksituteskenteleentuvaisehkollamaisekkuudelliseenneskeen-
teluttelemattomammuuksissaansakaankopahan", mutta mikähän mahtaa olla
suomen kielen pisin _perusmuotoinen_ sana, joka ei ole yhdyssana, ja jossa
Tama kertoo hyvin suomalaisen yksinkertainen ajattelu on kielikysymys, joka
muistuttaa apina-kielia.

Miksi Suomi on puhe-kieli? Pohjois-maat opiskelevat ruotsin-kielta, joka on
puhuttu kieli pohjois-maissa.

-
C.J
T. Lajunen
2005-12-23 23:26:23 UTC
Permalink
Post by Christina Johannesson
Tama kertoo hyvin suomalaisen yksinkertainen ajattelu on kielikysymys, joka
muistuttaa apina-kielia.
Miksi Suomi on puhe-kieli? Pohjois-maat opiskelevat ruotsin-kielta, joka on
puhuttu kieli pohjois-maissa.
-
C.J
Headerit kertovat, että edellinen viesti on suurella todennäköisyydellä
lähetetty Suomesta. Lisäksi se, että "Christina Johannesson" on SVT:n
toimittaja, kertoo siitä, että kyseessä on suomalaisen tekemä trolli.

Jättänette omaan arvoonsa.

-tl

Loading...