Discussion:
Honka, mänty, petäjä
(too old to reply)
Warp
2004-06-21 18:42:18 UTC
Permalink
Mitä eroa, jos mitään?
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
eki
2004-06-21 19:12:33 UTC
Permalink
Post by Warp
Mitä eroa, jos mitään?
Ikä ja koko?
Susanna Mäenpää
2004-06-21 21:47:03 UTC
Permalink
Post by eki
Post by Warp
Mitä eroa, jos mitään?
Ikä ja koko?
Minkä, minkä ja minkä välillä, heh! :) Ei, vaan eikö koulussa nykyään
enää opeteta tenaville edes pihapuiden nimiä? Mitä siellä koulussa
ylipäätään nykyään opetetaan, jos väitöskirjan aiheeksi, kuten näyttää,
sopii jo yhden ja saman puulajin eri nimiversioiden merkityksen
tieteellinen tarkastelu. No, pieni ympäristöopin kertaus on minullekin
paikallaan: Kaikki nuo ovat siemenestä versottuaan mäntyjä [Pinus
sylvéstris] ja kuuluvat mäntykasvien [Pináceae] heimoon. Mänty on
niiden yhteinen nimi, ja mäntyjä ne ovat honkina ja petäjinäkin.
Mitä sitten ovat honka ja petäjä? Honka on pitkä ja varsin iäkäs
mänty, joka on 'karsinut' alaoksistonsa pois jo vuosikymmeniä sitten.
Hongan rungosta on noin 3/4-osaa oksatonta. Sillä on vain pyöreähkö
latvatuuheikkonsa. Ylin kasvuverso on hyvin usein voimakkaasti
koilliiseen taipunut. Petäjä taas on honkaa lyhyempi, ja sillä on
erittäin vahvoja oksia maasta mitaten jo kolmesta metristä alkaen.
Samoin petäjä kaarnoittuu pitkälti yli rungon puolivälin, kun taas
hongan kaarnakerros loppuu jo noin neljännekseen rungon pituudesta.
Yhden ja saman männyn saman kävyn siemenestä voi kasvaa honka tai
petäjä kasvualustasta, -ympäristöstä ja valaistusolosuhteista riippuen.
Kun runoilija riimitteli juttunsa, miten leipään piti panna "puolet
petäjäistä", hän oli väärässä. Paras pettuleipä saadaan nimenomaan
männyn kaarnattoman kuoren alta. Tässä jutussa on yksi tahallinen
asiavirhe täkyksi! :-D
--
SM :)
Aivan samoin juustosi lämpötilaksi tulee ajan myötä huoneen lämpötila,
mikäli kaivat sen jääkaapista pöydälle happanemaan. [Sami Räsänen]
Happaneeko juusto? [Sampo Smolander] / sfnet.tiede.fysiikka
Harri Juntunen
2004-06-22 07:42:06 UTC
Permalink
Post by Susanna Mäenpää
Ylin kasvuverso on hyvin
usein voimakkaasti koilliiseen taipunut.
Tuossako täky :-?
--
Harri Juntunen
harri.juntunen at kolumbus.fi
Susanna Mäenpää
2004-06-22 21:19:25 UTC
Permalink
Post by Harri Juntunen
Ylin kasvuverso on hyvin usein voimakkaasti koilliiseen taipunut.
Tuossako täky :-?
Ei. Kyllä tuo pitää paikkansa. Katsopa joskus tarkemmin 'ikihongikon'
latvatupsuja. Useimmat niistä kaartuvat vieterinlailla lähes vaaka-
tasossa kohti koillista [tai melkein pohjoiseen]. Syytä en tiedä, mutta
otaksuisin, että kyseessä on lyhyen kasvukauden maksimointi, kun aamun
kosteus neulasten yläpinnalla yhdistetään koillisesta nousevan auringon
valon käynnistämään fotosynteesiin - kesäaamujen viileydessä. Paahdetta
mänty ei siedä. Siksi sillä on lähes haihduttamattomat vahapintaiset
neulaset. Mutta aamuisin sen nuoret latvusversot levittäytyvät kuin
lautasantenni kohti nousevaa aurinkoa. Viisas puu!
Juu, ei tämä ole enää kieliasiaa. Joku ehkä sanoo, ettei asiaa lainkaan.
--
SM :)
Aivan samoin juustosi lämpötilaksi tulee ajan myötä huoneen lämpötila,
mikäli kaivat sen jääkaapista pöydälle happanemaan. [Sami Räsänen]
Happaneeko juusto? [Sampo Smolander] / sfnet.tiede.fysiikka
markus_fin
2004-06-22 21:54:30 UTC
Permalink
Post by Susanna Mäenpää
Post by Harri Juntunen
Ylin kasvuverso on hyvin usein voimakkaasti koilliiseen taipunut.
Tuossako täky :-?
Ei. Kyllä tuo pitää paikkansa. Katsopa joskus tarkemmin 'ikihongikon'
latvatupsuja. Useimmat niistä kaartuvat vieterinlailla lähes vaaka-
tasossa kohti koillista [tai melkein pohjoiseen]. Syytä en tiedä, mutta
otaksuisin, että kyseessä on lyhyen kasvukauden maksimointi, kun aamun
kosteus neulasten yläpinnalla yhdistetään koillisesta nousevan auringon
valon käynnistämään fotosynteesiin - kesäaamujen viileydessä. Paahdetta
mänty ei siedä. Siksi sillä on lähes haihduttamattomat vahapintaiset
neulaset. Mutta aamuisin sen nuoret latvusversot levittäytyvät kuin
lautasantenni kohti nousevaa aurinkoa. Viisas puu!
Juu, ei tämä ole enää kieliasiaa. Joku ehkä sanoo, ettei asiaa lainkaan.
Mitä tarkoittaa lenko? No niin, sain kysymykseni näppärästi kieliasiaksi.
Olisiko sinulla selitystä siihen, miksi sahatavara (pattingit, laudat jne.),
ellei ole suoraa, taipuu päästä (kummasta vaan!) katsoen vasemmalle, lähes
aina?

m_f
Susanna Mäenpää
2004-06-22 23:13:42 UTC
Permalink
Post by markus_fin
Post by Susanna Mäenpää
Post by Harri Juntunen
Ylin kasvuverso on hyvin usein voimakkaasti koilliiseen taipunut.
Tuossako täky :-?
Ei. Kyllä tuo pitää paikkansa. Katsopa joskus tarkemmin 'ikihongikon'
latvatupsuja. Useimmat niistä kaartuvat vieterinlailla lähes vaaka-
tasossa kohti koillista [tai melkein pohjoiseen]. Syytä en tiedä, mutta
otaksuisin, että kyseessä on lyhyen kasvukauden maksimointi, kun aamun
kosteus neulasten yläpinnalla yhdistetään koillisesta nousevan auringon
valon käynnistämään fotosynteesiin - kesäaamujen viileydessä. Paahdetta
mänty ei siedä. Siksi sillä on lähes haihduttamattomat vahapintaiset
neulaset. Mutta aamuisin sen nuoret latvusversot levittäytyvät kuin
lautasantenni kohti nousevaa aurinkoa. Viisas puu!
Juu, ei tämä ole enää kieliasiaa. Joku ehkä sanoo, ettei asiaa lainkaan.
Mitä tarkoittaa lenko?
"Lenko"? Enpä tuota savolaissanaa kyllä käyttänyt missään kohdassa.
Post by markus_fin
No niin, sain kysymykseni näppärästi kieliasiaksi.
Olisiko sinulla selitystä siihen, miksi sahatavara (pattingit, laudat jne.),
ellei ole suoraa, taipuu päästä (kummasta vaan!) katsoen vasemmalle, lähes
aina?
Mutta kun minulta kysyt, niin minun mielestäni "lenko" tarkoittaa
lähinnä
kiertynyttä johonkin suuntaan. Sillä ei ole väliä paljonko ja mihin
suuntaan. Suoranviivaisen vastakohta se kuitenkin on. Sahatavaralla on
'taipumusta' kiertyä luontaisten syidensä mukaiseksi, ellei siitä
haihduteta kuumakuivaamossa solunesteitä mahdollisimman vähiin. Puuhan
on luonnostaan kierteinen. Tämä sahoilla tiedetään, ja ehkä nyt
täälläkin. Eihän märkäsahattu tukki lautoina tai lankkuina pidä
muotoaan,
ellei niitä viedä välittömästi kuivaamoon. Mutta ne tulipalot! :(

Ja jos noista sahatavaratermeistä joku on kiinnostunut, niin tässäpä
koko
kirjo http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10750/data.htm

Edelleenkin, ei kuulu tänne. Mutta onpahan ylläolevassa linkissä jotain
tietoa erinäisistä termeistä. :]
--
SM :)
Aivan samoin juustosi lämpötilaksi tulee ajan myötä huoneen lämpötila,
mikäli kaivat sen jääkaapista pöydälle happanemaan. [Sami Räsänen]
Happaneeko juusto? [Sampo Smolander] / sfnet.tiede.fysiikka
markus_fin
2004-06-23 12:39:17 UTC
Permalink
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
Mitä tarkoittaa lenko?
"Lenko"? Enpä tuota savolaissanaa kyllä käyttänyt missään kohdassa.
Ei kai kukaan ole väittänytkään. Eikä se nähdäkseni mikään tyypillisesti
savolaissana ole.
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
No niin, sain kysymykseni näppärästi kieliasiaksi.
Olisiko sinulla selitystä siihen, miksi sahatavara (pattingit, laudat jne.),
ellei ole suoraa, taipuu päästä (kummasta vaan!) katsoen vasemmalle, lähes
aina?
Mutta kun minulta kysyt, niin minun mielestäni "lenko" tarkoittaa
lähinnä
kiertynyttä johonkin suuntaan.
Älä nyt viitsi vastata retoriseen kysymykseen, vaan varsinaiseen.
Post by Susanna Mäenpää
Sillä ei ole väliä paljonko ja mihin
suuntaan. Suoranviivaisen vastakohta se kuitenkin on. Sahatavaralla on
'taipumusta' kiertyä luontaisten syidensä mukaiseksi, ellei siitä
haihduteta kuumakuivaamossa solunesteitä mahdollisimman vähiin. Puuhan
on luonnostaan kierteinen. Tämä sahoilla tiedetään, ja ehkä nyt
täälläkin. Eihän märkäsahattu tukki lautoina tai lankkuina pidä
muotoaan,
ellei niitä viedä välittömästi kuivaamoon. Mutta ne tulipalot! :(
Miksi luontaiset syyt kiertävät laudan vasempaan? Onko kyseessä sama ilmiö
kuin yleiset syyt?

m_f
eki
2004-06-23 22:40:03 UTC
Permalink
On Wed, 23 Jun 2004 15:39:17 +0300, "markus_fin"
Post by markus_fin
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
Mitä tarkoittaa lenko?
"Lenko"? Enpä tuota savolaissanaa kyllä käyttänyt missään kohdassa.
Ei kai kukaan ole väittänytkään. Eikä se nähdäkseni mikään tyypillisesti
savolaissana ole.
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
No niin, sain kysymykseni näppärästi kieliasiaksi.
Olisiko sinulla selitystä siihen, miksi sahatavara (pattingit, laudat
jne.),
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
ellei ole suoraa, taipuu päästä (kummasta vaan!) katsoen vasemmalle,
lähes
Post by Susanna Mäenpää
Post by markus_fin
aina?
Mutta kun minulta kysyt, niin minun mielestäni "lenko" tarkoittaa
lähinnä
kiertynyttä johonkin suuntaan.
Älä nyt viitsi vastata retoriseen kysymykseen, vaan varsinaiseen.
Post by Susanna Mäenpää
Sillä ei ole väliä paljonko ja mihin
suuntaan. Suoranviivaisen vastakohta se kuitenkin on. Sahatavaralla on
'taipumusta' kiertyä luontaisten syidensä mukaiseksi, ellei siitä
haihduteta kuumakuivaamossa solunesteitä mahdollisimman vähiin. Puuhan
on luonnostaan kierteinen. Tämä sahoilla tiedetään, ja ehkä nyt
täälläkin. Eihän märkäsahattu tukki lautoina tai lankkuina pidä
muotoaan,
ellei niitä viedä välittömästi kuivaamoon. Mutta ne tulipalot! :(
Miksi luontaiset syyt kiertävät laudan vasempaan? Onko kyseessä sama ilmiö
kuin yleiset syyt?
m_f
Mualimankaikkeuvessa usseimmat assiit taetaapi olla levoja eikä
dekstroja (tai sitten ei...)?
Tapio Viljava
2004-06-28 11:28:10 UTC
Permalink
Post by eki
Mualimankaikkeuvessa usseimmat assiit taetaapi olla levoja eikä
dekstroja (tai sitten ei...)?
Kyllä on. Aikanaan Lapissa vaellellessa tuli pantua merkille semmoinen
seikka, että kaikki kelot olivat kierteellä samaan suuntaan.

Tapsa
Jani Miettinen
2004-06-28 11:36:33 UTC
Permalink
Post by Tapio Viljava
Kyllä on. Aikanaan Lapissa vaellellessa tuli pantua merkille
semmoinen seikka, että kaikki kelot olivat kierteellä samaan
suuntaan.
Joukossa tosin on aina muutama toiseenkin suuntaan kiertynyt...
Parhaiten tämän huomaa hirsimökkien seinistä, joista voi nopealla
vilkaisulla nähdä kiertymissuunnan. Silloin tällöin sieltä löytyy
näitä poikkeusyksilöitä.
--
V: No tietysti siksi, että niin on paljon helpompaa ja loogisempaa!
K: Miksi?
V: Kyllä kannattaa!
K: Kannattaako vastaus kirjoittaa ennen kommentoitavaa tekstiä?
Loading...