Post by Tuomo KoistinenTämä määrämittaisen kepin ilmaus on minusta todella vieras suomen
kielessä.
Kuten vastauksessani mainitsin, ilmaustyyppi "N:n metrin kepillä(kään)"
esiintyy kyllä suomessa, ja N:n arvo vaihtelee (jopa 100:aan) asti.
Luultavasti se kyllä on vierasta vaikutusta, ja vanhastaan (ja edelleen
yleisemmin) sanotaan vain "pitkällä kepillä(kään)". Toisaalta kyllä
siitä saattaisi kehittyä konkreettisempia ilmauksia ihan omalta
pohjaltakin. Sanontoihin usein haetaan elävyyttä käyttämällä laatusanan
sijasta jotakin vaikuttavaa määrällistä ilmausta. Ei puhuta halvasta
suutarista vaan kolmen pennin suutarista, vieläpä tilanteessa, jossa
kolmella pennillä ei saa mitään eikä penni enää ole laillinen
maksuväline. :-)
Post by Tuomo KoistinenParemminkin suomessa ei kosketa "pitkällä tikullakaan".
Se on tosiaan vielä tavallisempi kuin "pitkällä kepilläkään". Mutta
kuten arvata saattaa, tikkukin on saanut määrämittoja, joskaan ei kovin
usein.
Mutta nytpä muistui mieleeni alkuperäisestä viestistä vielä se, että sen
mukaan uutinen oli kertonut: "eivätkä nämä puolestaan halua sekaantua
Korhosen puheisiin edes sillä kuuluisalla viiden metrin kepillä".
Siinähän on kuvakielessä kompasteltu oikein kunnolla. Ei sananparsi puhu
pitkällä kepillä sekaantumisesta vaan koskemisesta. Kyse ei tietenkään
juuri koskaan ole konkreettisesta koskemisesta mutta ei konkreettisesta
kepistäkään, ja kuvaannollisen sanonnan _sisällä_ pitäisi asioiden
jotenkin sopia käsitteellisesti yhteen (vrt. "ajan hammas, joka parantaa
kaikki haavat - -").
Alkujaan sanonta on varmaankin liittynyt hyvin konkreettisiin asioihin.
Esimerkiksi eläimen raato saattaa olla niin mädäntynyt, että siihen ei
haluta koskea pitkällä kepilläkään. Tästä saadaan sanonta, johon liittyy
vahvoja mielikuvia, kunnes se latistuu fraasiksi, ja latistuessaan
fraasi rupeaa saamaan tahattoman koomisia käyttötapoja.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/