"Nykyajan kielenopas" verkossa

[Jukka K. Korpela]

Osoitteessa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
on "Nykyajan kielenopas" eli laaja oikeakielisyysohjeisto. Sen lähtökohta
on kriittinen: se kyseenalaistaa suomen kielen normeja ja kysyy, mitkä
syyt eri tilanteissa puoltavat niiden noudattamista tai rikkomista.

Hakemisto on vielä aika keskeneräinen mutta täydentyy vähitellen.

Mahdolliset kommentit pyydän lähettämään henkilökohtaisesti tai
kieliryhmään (johon jatkot on asetettu).

[O-V R:nen]

Post by Jukka K. Korpela
Osoitteessa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
on "Nykyajan kielenopas" eli laaja oikeakielisyysohjeisto.

Onko otsikon "kielenopas" tarkoituksellinen kannanotto?
"Kielenopas" tarkoittaa nykykielenkäytössä yleensä informanttia,
vaikka perussanakirja suvaitseekin vielä viitata kyseisestä
hakusanasta "kielioppaaseen".

(Saarimaan kirjan nimi on toki ymmärrettävä tuon ajan oikeakielisyysväen
genetiivialkuosamanian huomioiden.)

[Jukka K. Korpela]

Post by O-V R:nen
Onko otsikon "kielenopas" tarkoituksellinen kannanotto?

Ei erityisen tarkoituksellinen, mutta ei sattumaakaan.

Post by O-V R:nen
"Kielenopas" tarkoittaa nykykielenkäytössä yleensä informanttia,

Tarkoitat varmaankin, että kielentutkijoiden nykykielessä "kielenopas"
tarkoittaa yleensä ihmistä, joka puhuu tutkittavaa murretta tai muuta
kielimuotoa ja jonka puhetta tallennetaan. Käsite on sen verran
harvinainen ja erikoisalalle rajoittuva, ettei tarvitse häiriintyä siitä,
mitä sanaa siitä erikoisalalla käytetään. Jos erikoistermin ja yleissanan
välillä on ristiriitaa, erikoisalan ihmisten pitäisi korjata termiään tai
todeta, ettei ristiriita ole ongelma.

Post by O-V R:nen
vaikka perussanakirja suvaitseekin vielä viitata kyseisestä
hakusanasta "kielioppaaseen".

Nykysuomen sanakirja esittää asian toisinpäin, eli "kielenopas" on
varsinainen hakusana (ja 1. merkityksenä on 'aputeos, joka sisältää
kielenkäyttöä koskevia ohjeita', 2. merkityksenä tuo edellä kuvattu) ja
"kieliopas" on viittaus siihen.

Nimitys "kielenopas" heijastelee kielenoppaani yhdenlaista
konservatiivisuutta - ja lienee (tätä ennen puoliksi tiedostamaton) myös
kunnianosoitus mm. Saarimaan kielenoppaalle.

Post by O-V R:nen
(Saarimaan kirjan nimi on toki ymmärrettävä tuon ajan
oikeakielisyysväen genetiivialkuosamanian huomioiden.)

Mutta mikä tekisi ymmärrettäväksi viime vuosikymmenien kielenhuollon
innostuksen pyrkiä muuttamaan vakiintuneita sanoja ja sanontoja?
Yhdyssanojen nominatiivi- tai genetiivialkuisuus on joka tapauksessa
kirjavaa, usein ilman selviä syitä sille, miksi yhdessä sanassa on
nominatiivi, toisessa genetiivi.

En usko, että kukaan onnistuu ymmärtämään nimen "Nykyajan kielenopas"
niin, että siinä "kielenopas" tarkoittaisi kielentutkijan haastattelemaa
murteenpuhujaa tms. Eipä myöskään "Nykyajan kieliopas"

[Jukka K. Korpela]

Post by O-V R:nen
Onko otsikon "kielenopas" tarkoituksellinen kannanotto?

Ei erityisen tarkoituksellinen, mutta ei sattumaakaan.

Post by O-V R:nen
"Kielenopas" tarkoittaa nykykielenkäytössä yleensä informanttia,

Tarkoitat varmaankin, että kielentutkijoiden nykykielessä "kielenopas"
tarkoittaa yleensä ihmistä, joka puhuu tutkittavaa murretta tai muuta
kielimuotoa ja jonka puhetta tallennetaan. Käsite on sen verran
harvinainen ja erikoisalalle rajoittuva, ettei tarvitse häiriintyä
siitä, mitä sanaa siitä erikoisalalla käytetään. Jos erikoistermin ja
yleissanan välillä on ristiriitaa, erikoisalan ihmisten pitäisi korjata
termiään tai todeta, ettei ristiriita ole ongelma.

Post by O-V R:nen
vaikka perussanakirja suvaitseekin vielä viitata kyseisestä
hakusanasta "kielioppaaseen".

Nykysuomen sanakirja esittää asian toisinpäin, eli "kielenopas" on
varsinainen hakusana (ja 1. merkityksenä on 'aputeos, joka sisältää
kielenkäyttöä koskevia ohjeita', 2. merkityksenä tuo edellä kuvattu) ja
"kieliopas" on viittaus siihen.

Nimitys "kielenopas" heijastelee kielenoppaani yhdenlaista
konservatiivisuutta - ja lienee (tätä ennen puoliksi tiedostamaton)
myös kunnianosoitus mm. Saarimaan kielenoppaalle.

Post by O-V R:nen
(Saarimaan kirjan nimi on toki ymmärrettävä tuon ajan
oikeakielisyysväen genetiivialkuosamanian huomioiden.)

Mutta mikä tekisi ymmärrettäväksi viime vuosikymmenien kielenhuollon
innostuksen pyrkiä muuttamaan vakiintuneita sanoja ja sanontoja?
Yhdyssanojen nominatiivi- tai genetiivialkuisuus on joka tapauksessa
kirjavaa, usein ilman selviä syitä sille, miksi yhdessä sanassa on
nominatiivi, toisessa genetiivi.

En usko, että kukaan onnistuu ymmärtämään nimen "Nykyajan kielenopas"
niin, että siinä "kielenopas" tarkoittaisi kielentutkijan
haastattelemaa murteenpuhujaa tms. Eipä myöskään "Nykyajan kieliopas"
taitaisi olla väärin ymmärrettävissä.

Tosin "kieliopas" näyttää nykysuomessa varsin usein tarkoittavan
suppeahkoa teosta, joka esittää jonkin _vieraan kielen_ perusteita.
Esimerkiksi yhdistelmä "matka- ja kieliopas" tarkoittaa matkailijoille
tarkoitettua tietopakettia vieraasta maasta ja kielestä. Sehän on aika
lailla eri asia kuin oikeakielisyysopas, joka on tarkoitettu lähinnä
kieltä äidinkielenään puhuville (ja lähinnä kirjoittamisen avuksi).

[O-V R:nen]

Post by Jukka K. Korpela

Post by O-V R:nen
"Kielenopas" tarkoittaa nykykielenkäytössä yleensä informanttia,

Tarkoitat varmaankin, että kielentutkijoiden nykykielessä "kielenopas"
tarkoittaa yleensä ihmistä, joka puhuu tutkittavaa murretta tai muuta
kielimuotoa ja jonka puhetta tallennetaan. Käsite on sen verran
harvinainen ja erikoisalalle rajoittuva, ettei tarvitse häiriintyä
siitä, mitä sanaa siitä erikoisalalla käytetään. Jos erikoistermin ja
yleissanan välillä on ristiriitaa, erikoisalan ihmisten pitäisi korjata
termiään tai todeta, ettei ristiriita ole ongelma.

Tarkoitan myös sitä, ettei sanaa "kielenopas" juuri muuhun käytetä.
(Googlella ainakin yksikön nominatiivilla löytyy informantteja ja
Saarimaan kirjaa.) Sinänsä "kielenopas" tosiaan sekin assosioituu
lähinnä "puhtaiden" murteiden aikaan ja sen ajan informantteihin ja
saman aikakauden tutkijoihin, vaikka saattaa joku nuorempikin fennisti
ehkä purismi-innossaan ottaa sanan käyttöönsä (PV: "kielikonsultti" on
kuulemma nouseva PC-nimitys).

Post by Jukka K. Korpela
Nykysuomen sanakirja esittää asian toisinpäin, eli "kielenopas" on
varsinainen hakusana (ja 1. merkityksenä on 'aputeos, joka sisältää
kielenkäyttöä koskevia ohjeita', 2. merkityksenä tuo edellä kuvattu) ja
"kieliopas" on viittaus siihen.

Tuohan onkin ymmärrettävää kun nykäsen tekoaikana oikeakielisyysoppaiden
MARKKINAJOHTAJA oli nimeltään "Kielenopas".

Post by Jukka K. Korpela
En usko, että kukaan onnistuu ymmärtämään nimen "Nykyajan kielenopas"
niin, että siinä "kielenopas" tarkoittaisi kielentutkijan
haastattelemaa murteenpuhujaa tms. Eipä myöskään "Nykyajan kieliopas"
taitaisi olla väärin ymmärrettävissä.

Riippuu kontekstista. Jos kyse olisi vaikkapa Virittäjän artikkelista
josta tietäisin vain otsikon, en ainakaan minä osaisi sanoa, onko se
kirjoitus informanttien käytöstä nykykielen tutkimuksessa (vaikkapa
tyyliin että mistä nykyään ruukataan puhua trad agraaripuuhain sijaan)
vai jonkun uusimman kielenhuolto-oppaan arvostelu. Yleensä tuossa (kuten
nyt tässäkin tapauksessa) jo kirjoittajan nimi tarjoaa riittävän
kontekstin toisen tulkinnan hylkäämiseen.

[Jukka K. Korpela]

Post by O-V R:nen

Post by Jukka K. Korpela
Nykysuomen sanakirja esittää asian toisinpäin, eli "kielenopas" on
varsinainen hakusana (ja 1. merkityksenä on 'aputeos, joka sisältää
kielenkäyttöä koskevia ohjeita', 2. merkityksenä tuo edellä kuvattu)
ja "kieliopas" on viittaus siihen.

Tuohan onkin ymmärrettävää kun nykäsen tekoaikana
oikeakielisyysoppaiden MARKKINAJOHTAJA oli nimeltään "Kielenopas".

Ja Nykänen mainitseekin (ainoana) esimerkkinä kielenopas-sanan käytöstä
ilmaisun "Saarimaan k.". :-)

Huomasin muuten vielä yhden tavan, jolla sanan "kieliopas" _voisi_
ymmärtää väärin. Tätä sanaa nimittäin näköjään käytetään myös suunnilleen
merkityksessä 'kieliopintojen opinto-opas (korkeakoulussa)'.

[Tommi Nieminen]

Post by O-V R:nen
ehkä purismi-innossaan ottaa sanan käyttöönsä (PV: "kielikonsultti" on
kuulemma nouseva PC-nimitys).

PC?! En tiedä sanan ensilanseeraajaa, mutta Tampereen yliopiston jo
edesmennyt suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos (joka nykyisin
on suurlaitoksen samanniminen jaos) käynnisti kielikonsulttikoulutuksen
osana oppiaineen suuntautumisvaihtoehtoja jokunen vuosi sitten.

http://www.uta.fi/laitokset/kielet/suomi/opiskelu/kielikonsultit/index.html

Silloisista laitoksessa käydyistä keskusteluista muistan, että
tarkoituksena oli taata opettajalinjalle jokin kielenkäytön ohjailuun
keskittynyt vaihtoehto. Kaikki pilkunnu*ijatkaan eivät tahdo opeiksi.

[O-V R:nen]

Post by Tommi Nieminen

Post by O-V R:nen
ehkä purismi-innossaan ottaa sanan käyttöönsä (PV: "kielikonsultti" on
kuulemma nouseva PC-nimitys).

PC?! En tiedä sanan ensilanseeraajaa, mutta Tampereen yliopiston jo
edesmennyt suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos (joka nykyisin
on suurlaitoksen samanniminen jaos) käynnisti
kielikonsulttikoulutuksen osana oppiaineen suuntautumisvaihtoehtoja
jokunen vuosi sitten.

Kielikonsultti yrityskielenhuoltajan (tms) merkityksessä on eri asia.
Kyllä niitä informanttejakin näköjään löytyy googlaamalla vaikkapa
ulkomaankielen sanoja "my language consultants" (tai sama yksikössä),
itse en tuota vielä ole kuullut vakavalla naamalla käytettävän edes
englanniksi, suomesta puhumattakaan.

[Tapio Viljava]

Hmm. Alla kirjoitettu menikin viestintä-ryhmään, vaikka luulin sen

Post by Jukka K. Korpela
Osoitteessa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
on "Nykyajan kielenopas" eli laaja oikeakielisyysohjeisto. Sen lähtökohta
on kriittinen: se kyseenalaistaa suomen kielen normeja ja kysyy, mitkä
syyt eri tilanteissa puoltavat niiden noudattamista tai rikkomista.

Aika hyvä opas. Paljon työtä olet tehnyt. Erikoista ja mainiota on pohtiva
ja perusteleva esitystapa, joka tosin saattaa rasittaa kompaktia
kikkakokoelmaa ja yksiselitteisiä ohjeita etsivää.

Itse opin yhden asian, jota en ole tiennyt olevan olemassakaan: sitovan
yhdysmerkin (CTRL SHIFT -). Sille on varmasti käyttöä.

En tiedä, oletko tarkistusluetuttanut tekstin. Itse luin vain sieltä täältä
ja olin löytävinäni muutaman korjausta vaativan kohdan, joten ehkä niitä on
enemmänkin. Lähetän tarkemmat kommentit sähköpostilla.

Tapsa

[Jukka K. Korpela]

Post by Tapio Viljava
Aika hyvä opas. Paljon työtä olet tehnyt. Erikoista ja mainiota on
pohtiva ja perusteleva esitystapa, joka tosin saattaa rasittaa
kompaktia kikkakokoelmaa ja yksiselitteisiä ohjeita etsivää.

Kiitos kommenteistasi. Lainaan ne tässä kokonaan, koska vastauksesi meni
väärään ryhmään minun virheeni takia - olin kyllä asettanut Followup-To-
kentän, mutta juuri väärin päin. (Nyt korjattu. Hetkinen, tarkistan
vielä... juu, nyt on kunnossa.)

Kikkakokoelman ja yksiselitteisten ohjeiden tarpeeseen osittain vastaa
hakemisto, jahka saan sen tehdyksi loppuun. Tosin monessa asiassa
yksiselitteistä ohjetta ei pidäkään antaa, koska valinnan pitää riippua
tekstin tarkoituksesta ja lukijakunnasta. Mutta tietysti voi pyrkiä
esittämään vaihtoehdot ja niiden soveltuvuuden mahdollisimman lyhyesti.

Post by Tapio Viljava
sitovan yhdysmerkin (CTRL SHIFT -). Sille on varmasti käyttöä.

Jep, varsinkin siksi, että mm. MS Word käsittelee tavallista yhdysmerkkiä
niin, että sen jäljestä saa _aina_ jakaa.

Post by Tapio Viljava
En tiedä, oletko tarkistusluetuttanut tekstin.

Olen ja en ole. MS Wordillä on tarkistettu, mutta sitten muunnoksessa
HTML-muotoon sekä myöhemmissä muutoksissa meni muutama asia pieleen.

Post by Tapio Viljava
Itse luin vain sieltä
täältä ja olin löytävinäni muutaman korjausta vaativan kohdan, joten
ehkä niitä on enemmänkin. Lähetän tarkemmat kommentit sähköpostilla.

Hyvä, kiitos.

[Jori Mantysalo]

Post by Jukka K. Korpela
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
on "Nykyajan kielenopas" eli laaja oikeakielisyysohjeisto.

Aika tuskallinen luettavaksi, esim.

Sana "eli" on paikallaan, kun mainitaan jonkin kohteen toinen nimi.
Sitä voi käyttää myös väljemmin merkityksessä 'toisin sanoen'.

Kasvien luokitusjärjestelmän perusti Carl von Linné eli Carolus
Linnaeus.

He tapasivat vasta kolmen kuukauden kuluttua eli 2. toukokuuta.

Usein eli-sanaa käytetään myös tarkentavassa ilmaisussa. Tällöin se ei
yhdistä kahta ilmaisua, jotka tarkoittavat samaa, vaan yleisluonteista
ja tarkempaa ilmaisua, esimerkiksi "suurin osa eli 90 % prosenttia".
Lisää sekaannuksia on aiheuttanut, että eli-sanaa on ruvettu
käyttämään päinvastoin yleistävässä merkityksessä, tyyliin "90 % eli
suurin osa".

Tuossa siis kaksi keskimmäistä kappaletta onkin lainauksen oloinen teksti.
Kai se periaatteessa on virhe jos nuo ovat omia esimerkkejäsi, mutta
minusta BLOCKQUOTE olisi ihan paikallaan erottamassa nuo esimerkit muusta
tekstistä. Vähimmäisvaatimus on CSS:llä erottaa nuo muusta tekstistä.

Tästä jälkimmäisestä en tiedä, mutta minusta tällainen...

Vaikka suomessa on paljon lainasanoja, niin melko usein suomeen on
otettu kansainvälisen sanan asemesta omista aineksista koottu vastine.
Samaa on tehty muissakin kielissä, mutta yleensä ei ollenkaan samassa
mitassa. Monessako muussa eurooppalaisessa kielessä puhelin on muuta
kuin "telephone" tai jotain vastaavaa?

...pahentaa asiaa, kun rakenne on suunnilleen sama, ts. ensin selitys ja
sitten esimerkki ikäänkuin ilman mitään ennakkovaroitusta. En tiedä mikä
tässä oikein sekoittaa, mutta näiden yhdistelmä (kun siis kokonaisen
kappaleen esimerkkejä ei erota selvästi) tuottaa hassun vaikutelman.

Jatkot vain www-ryhmään.

[Tuomas Yrjövuori]

Niinpä. Joskus vuosia sitten ehdottelin ajatusta "geneerisistä väreistä"
eli sivun osia voisi merkata muutamaa eri tyyppiä oleviksi niin, että
selaimen tulee esittää ne kaikki _joillakin_ keskenään erilaisilla ja
normaalitekstistä poikkeavilla tavoilla (graafinen selain esim. väreillä,
puheselain erityylisillä äänillä, tekstiselain sopivasti erikoismerkkejä
käyttäen taikka ihan selitysteksteillä), mutta eipä ajatus ole ottanut
tulta. On kai ajateltu, että luokilla ja CSS:llä kaikki hoituu.

En ota kantaa siihen, miten tuollainen rakenne kannattaisi HTML:llä
kuvata, mutta puhesyntetisaattorilla tuollaisen toteuttaminen olisi
naurettavan helppoa.

Tein aikanaan C64:lle alkeellisen suomen kielen "puhesyntetisaattorin"
siten, että samplasin omasta äänestäni äänteet, ja ohjelman tarkoitus
oli vain raa'asti merkkijonosta soittaa äänteitä.

Kyseinen tekele puhui itse asiassa mitä tahansa kieltä, kun sen vain
kirjoitti suomen äänteillä. Puheesta sai selvää, ja sitä sai näin
mahtumaan C64:n muistiin niin paljon kuin sampleilta jäi tilaa.
Äänenlaatu toki oli kehno.

Ongelmana olivat tietyt konsonantti-vokaali -yhdistelmät. Olin
samplannut siis vain äänteet ikään kuin aakkosten mukaan (joka ei
riitä), asiasta kun en silloin juuri mitään ymmärtänyt.

Glottiksen simulointi on muuten yllättävän helppoa. "Hienostunut"
puhesyntetisaattori ei saisi oikeastaan käyttää sampleja, vaan sen
pitäisi simuloida ihmisen fysiologiaa.