Discussion:
Väliviiva
(too old to reply)
Jorma Moll
2009-09-01 18:55:28 UTC
Permalink
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?

*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
PenttiL
2009-09-01 19:39:08 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
Mietipä, onko esim. näiden merkityksillä eroa:

luuta - akka tai luutaakka


-Pentti
Juha Nieminen
2009-09-01 21:58:00 UTC
Permalink
Post by PenttiL
luuta - akka tai luutaakka
Itse asiassa suomen kirjoitetun kielen sääntöihin kuuluu sellainen,
että väliviivaa tulee käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa se
selkeyttää sanan merkitystä. Hyvä esimerkki on "nyky-isyys", jossa
väliviivaa ei käytetä sen takia, että yhdyssanan ensimmäinen sana
päättyisi samaan äänteeseen kuin millä jälkimmäinen sana alkaa, vaan
erottamaan sen sanasta "nykyisyys".

Näin ollen antamasi esimerkki ei itsessään todista väliviivan
tarpeellisuutta kaikissa tapauksissa, jossa yhdyssanan osien välillä on
sama äänne. Se on vain esimerkki väliviivan käytöstä selkeyttämään sanan
merkitystä tässä nimenomaisessa tapauksessa.
Petri Nurminen
2009-09-06 13:04:06 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
luuta - akka tai luutaakka
Tuossahan nyt ei ole väliviivaa vaan ajatuviiva.
PenttiL
2009-09-07 06:55:20 UTC
Permalink
Post by Petri Nurminen
Post by PenttiL
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
luuta - akka tai luutaakka
Tuossahan nyt ei ole väliviivaa vaan ajatuviiva.
Ei saa selvää, outo sana tuo ajatuviiva. Tarkoititko ehkä aja-tuviiva,
ajat-uviiva, ajatu-viiva, tai ajatuvi-iva? Ehkä se onkin hukkaviiva...;-)

-P
Petri Nurminen
2009-09-07 14:53:33 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Post by Petri Nurminen
Post by PenttiL
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
luuta - akka tai luutaakka
Tuossahan nyt ei ole väliviivaa vaan ajatuviiva.
Ei saa selvää, outo sana tuo ajatuviiva. Tarkoititko ehkä aja-tuviiva,
ajat-uviiva, ajatu-viiva, tai ajatuvi-iva? Ehkä se onkin hukkaviiva...;-)
-PŽ
Niinpä joo. Itse ymmärrän yleensä tekstin hyvin vaikka yksi kirjain
puutuisikin, kuten sanasta ajatusviiva. Mutta koskaan en ole törmännyt (ja
nyt valehtelen) tapaukseen jossa sama virhe toistuisi heti uudestaan kuten
kirjoitamalla tavu - sana tarkoittaen tavu-sanaa. :D
Petri Nurminen
2009-09-07 14:53:33 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Post by Petri Nurminen
Post by PenttiL
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä *), esim. "vilja-
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
*) Pääsinpäs briljeeraamaan lähes 60 vuotta sitten opitulla termillä.
luuta - akka tai luutaakka
Tuossahan nyt ei ole väliviivaa vaan ajatuviiva.
Ei saa selvää, outo sana tuo ajatuviiva. Tarkoititko ehkä aja-tuviiva,
ajat-uviiva, ajatu-viiva, tai ajatuvi-iva? Ehkä se onkin hukkaviiva...;-)
-PŽ
Niinpä joo. Itse ymmärrän yleensä tekstin hyvin vaikka yksi kirjain
puutuisikin, kuten sanasta ajatusviiva. Mutta koskaan en ole törmännyt (ja
nyt valehtelen) tapaukseen jossa sama virhe toistuisi heti uudestaan kuten
kirjoitamalla tavu - sana tarkoittaen tavu-sanaa. :D

Jukka K. Korpela
2009-09-01 22:24:40 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Suomessa käytetään väliviivaa yhdyssanassa, jonka ensimmäinen osa
päättyy ja toinen osa alkaa samalla ääntiöllä
Oikea, jopa standardoitu termi on "yhdysmerkki". Yleiskielessä puhutaan myös
"yhdysviivasta" ja "tavuviivasta", mutta "väliviiva" on erityisen huono
sana, koska se helposti sekaantuu vaihteluvälien merkintöihin, joissa oikea
merkki on ajatusviiva eikä yhdysmerkki.

*), esim. "vilja-
Post by Jorma Moll
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Ei kovin tarpeellinen muussa mielessä kuin siinä, että se on vakiintunut osa
sivistyneen kielenkäytön oikeinkirjoitusta. Jos siis erityisesti haluaa
rikkoa sääntöjä, niin siitä vaan.
Post by Jorma Moll
Epäilen että esim.viron kielessä sitä ei käytetä, miten on muissa
kielissä?
Epäilet väärin, joskin virossa sääntö ei _vaadi_ yhdysmerkkiä vaan _sallii_
sen tällaisessa tapauksessa ja tarkkaan ottaen vain, jos on _kolme_ samaa
vokaalia peräkkäin:

"Sidekriipsu võib panna: - -

2) liitsõna piiril, kus satuvad kõrvuti kolm või enam ühesugust tähte:
maa-ala, iga-aastane, kutse-eetika, üle-eestiline, tormi-iil, turu-uuringud,
jää-äärne, plekk-katus, pakk-kast, latt-tara, lõpp-punkt, kilovatt-tund,
lakk-kingad;"

http://www.eki.ee/books/ekk07/ kohta O 60.

Sellaisissa kielissä, joissa kaksi samaa konsonanttimerkkiä ei osoita pitkää
vokaalia vaan kahta eri tavuihin kuuluvaa vokaalia, ei tietenkään ole
samanlaista tarvetta kuin suomessa erottaa toisistaan esimerkiksi (aika
keinotekoiset...) sanat "luutaakka" ja "luuta-akka".

Lisäksi vokaalien erottaminen toisistaan voidaan tehdä muillakin tavoilla,
esimerkiksi "coöperation" (vanhahtava käytäntö englannissa) eikä
"co-operation", tai sitä voidaan pitää tarpeettomana, koska lukijan
oletetaan ymmärtävän tällaisia asioita ("cooperation"). Ongelmaksi asia voi
muodostua silloinkin, kun kaksi samaa vokaalia pitkän äänteen merkkinä on
kielen yleinen sääntö ja kun kieli laajasti käyttää yhdyssananmuodostusta.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Juha Nieminen
2009-09-03 09:49:56 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
*), esim. "vilja-
Post by Jorma Moll
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Ei kovin tarpeellinen muussa mielessä kuin siinä, että se on vakiintunut
osa sivistyneen kielenkäytön oikeinkirjoitusta. Jos siis erityisesti
haluaa rikkoa sääntöjä, niin siitä vaan.
Kuvittelenko vain, vai eikö "viljaaitta" lausuttaisi merkittävästi eri
tavalla kuin "vilja-aitta", jossa mielestäni on selkeä tauko niiden
kahden a-äänteen välillä?

Toisaalta voitaisiin perustella, että tätä taukoa ei muissakaan
sanoissa merkata viivalla vaan heittomerkillä (esimerkiksi "vaa'an"),
jolloin "oikeaoppisempi" tapa kirjoittaa sana oliai "vilja'aitta".
Jukka K. Korpela
2009-09-03 16:24:25 UTC
Permalink
Post by Juha Nieminen
Post by Jorma Moll
*), esim. "vilja-
Post by Jorma Moll
aitta".
Kuinka tarpeellinen tuo väliviiva on?
Ei kovin tarpeellinen muussa mielessä kuin siinä, että se on
vakiintunut osa sivistyneen kielenkäytön oikeinkirjoitusta. Jos siis
erityisesti haluaa rikkoa sääntöjä, niin siitä vaan.
Kuvittelenko vain, vai eikö "viljaaitta" lausuttaisi merkittävästi
eri tavalla kuin "vilja-aitta", jossa mielestäni on selkeä tauko
niiden kahden a-äänteen välillä?
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen tämän
mukaisesti. Kirjoitusasulla ei siis olisi vaikutusta ääntämykseen. Eri asia
on, että yhdysmerkki voi helpottaa hahmottamista niin, että tekstin
lukeminen on sujuvampaa.

Sanan sisällä ei juuri ole taukoja, ja sanojen välilläkin niitä on paljon
vähemmän kuin yleensä luullaan. Taukoja on yleensä virkkeiden välillä ja
pitkien virkkeiden taitekohdissa, usein myös siksi, että puhuja pysähtyy
miettimään, vetää henkeä, aivastaa tms.

Fonetiikkaa paremmin tuntevat analysoikoot, miten sananraja ilmenee
foneettisesti, mutta taukona sitä tuskin voi pitää. Mukana on ehkä
äänenvoimakkuuden ja säveltason laskua, äänne-elinten hetkellistä
rentoutumista (a-äänteen muodostamiseen tarvittava pieni ponnistus päättyy
hetkeksi) tms.
Post by Juha Nieminen
Toisaalta voitaisiin perustella, että tätä taukoa ei muissakaan
sanoissa merkata viivalla vaan heittomerkillä (esimerkiksi "vaa'an"),
jolloin "oikeaoppisempi" tapa kirjoittaa sana oliai "vilja'aitta".
Heittomerkkikään ei osoita taukoa vaan on vain sovinnainen
oikeinkirjoituksen lisä. Tässä tapauksessa se kyllä osoittaa tavunrajan,
mutta tavukin on lähinnä vain konventionaalinen tapa jakaa sana osiin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Juha Nieminen
2009-09-03 21:09:58 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen tämän
mukaisesti.
Millä perusteella?

Suomen kirjakieleen kuuluu nimenomaisesti se, että jos yhdyssanan osat
erottaa sama äänne, niiden välille kirjoitetaan yhdysviiva. Näin ollen
suomalaiset ovat tottuneet näkemään yhdysviivan tällaisissa
yhdyssanoissa. Jos yhdysviivaa ei esiinny, luonnollisin tulkinta on se,
että kyseessä ei ole yhdyssana (ainakaan siitä kohtaa jakaantuneena).

Jos näet sanan "pakkaaja", onko ensimmäinen vastosi, että se on
oikeasti jonkinnäköinen yhdyssana jonka osat ovat "pakka" ja "aja"? Ei,
ensimmäinen vaisto on se, että se on yksi ainoa sana "pakkaaja".

Miksi tämä vaisto olisi yhtään erilainen kuvitellun sanan "viljaaitta"
kanssa?

Toisaalla esitetty "vuokraajan" vs. "vuokra-ajan" on loistava
esimerkki siitä, kuinka sanat lausutaan merkittävästi eri tavalla
riippuen siitä, onko kyseessä yhdyssana vai ei. Se on myös hyvä
esimerkki siitä, että ilman yhdysviivaa luonnollisin tulkinta on se,
että se ei ole yhdyssana.

En näe mitään syytä, miksi kukaan tulkitsisi (ainakaan heti
ensimmäisenä) sanan "viljaaitta" yhdyssanaksi. Lähinnä se aiheuttaisi
hämmennystä, ja lukija joutuisi pysähtymään miettimään hetkeksi, mitä
tuo sana on tarkoittavinaan.

Yhdysviiva tällaisissa yhdyssanoissa ei ole pelkkä kosmeettinen
merkintä, vaan funktionaalinen: Se merkitsee selkeää lausumis- ja
merkityseroa.
Post by Jukka K. Korpela
Kirjoitusasulla ei siis olisi vaikutusta ääntämykseen.
Kirjoitusasulla on nimenomaan vaikutusta ääntämykseen (ja sanan
merkitykseen). Sanat "vuokraajan" ja "vuokra-ajan" ei lausuta samalla
tavalla, eivätkä ne tarkoita samaa asiaa. Niiden kirjoitusasussa
yhdysviiva on ainoa eroava tekijä.
Post by Jukka K. Korpela
Sanan sisällä ei juuri ole taukoja, ja sanojen välilläkin niitä on
paljon vähemmän kuin yleensä luullaan.
Ei pidä takertua käyttämääni sanaan "tauko", vaikka se saattaa ollakin
teknisesti epätarkka tässä tilanteessa. Eroa lausumisessa on, ja "tauko"
oli ainoa sana joka tuli mieleen kuvaamaan sitä eroa.
Post by Jukka K. Korpela
Post by Juha Nieminen
Toisaalta voitaisiin perustella, että tätä taukoa ei muissakaan
sanoissa merkata viivalla vaan heittomerkillä (esimerkiksi "vaa'an"),
jolloin "oikeaoppisempi" tapa kirjoittaa sana oliai "vilja'aitta".
Heittomerkkikään ei osoita taukoa vaan on vain sovinnainen
oikeinkirjoituksen lisä. Tässä tapauksessa se kyllä osoittaa tavunrajan,
mutta tavukin on lähinnä vain konventionaalinen tapa jakaa sana osiin.
Kyllä mielestäni heittomerkkikin nimenomaisesti kertoo jotain
lausumisesta. Ainakin minun mielestäni sana "ruo'on" lausutaan eri
tavalla kuin (kuvitteellinen) sana "ruoon". Heittomerkki ei ole
puhtaasti kosmeettinen tässäkään tilanteessa.
H. Markus Lang
2009-09-04 08:57:55 UTC
Permalink
Post by Juha Nieminen
Kyllä mielestäni heittomerkkikin nimenomaisesti kertoo jotain
lausumisesta. Ainakin minun mielestäni sana "ruo'on" lausutaan eri
tavalla kuin (kuvitteellinen) sana "ruoon". Heittomerkki ei ole
puhtaasti kosmeettinen tässäkään tilanteessa.
Joskus heittomerkkiä käytetään erottamaan sanojen taivutusmuotoja:
ha'uista vs. hauista. On vaikea kuvitella tässä ääntämyksen eroa.
Juha Nieminen
2009-09-04 13:01:43 UTC
Permalink
Post by H. Markus Lang
ha'uista vs. hauista. On vaikea kuvitella tässä ääntämyksen eroa.
Jos ensimmäisessä sanassa ensimmäinen tavu on "ha" ja jälkimmäisessä
se on "hau", niin kyllä mielestäni painotus on erilainen.
Jukka K. Korpela
2009-09-04 16:56:23 UTC
Permalink
Post by Juha Nieminen
Post by H. Markus Lang
ha'uista vs. hauista. On vaikea kuvitella tässä ääntämyksen eroa.
Jos ensimmäisessä sanassa ensimmäinen tavu on "ha" ja jälkimmäisessä
se on "hau", niin kyllä mielestäni painotus on erilainen.
Painotus ei ole erilainen mutta ääntämys muutoin: jos "hauista" on sanan
"haku" muoto, jolloin voidaan kirjoittaa myös "ha'uista", niin siinä on
diftongi "ui". Jos taas "hauista" on sanan "hauki" muoto tai sanan "hauis"
muoto, niin siinä on diftongin "au".

ISK kuvaa vähän hämärästi:
"Diftongi on kahden samaan tavuun kuuluvan eri vokaalin jono. Diftongi
äännetään siten, että yhdestä lyhyestä vokaaliäänteestä siirrytään toiseen
ilman keskeytystä tai selvää rajakohtaa."
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=21

Siinä tuntuu jopa kummittelevan tauon käsite. Todellisuudessa diftongille on
ominaista liukuva siirtyminen vokaalista toiseen. Siis esimerkiksi diftongi
"ui" alkaa u-vokaalina, mutta ääntämys muuttuu liukuvasti niin, että lopussa
ollaan i-vokaalissa. Jos taas sanassa on esimerkiksi au-diftongi, jota
seuraa i-vokaali, kuten (hauki :) hauista, niin siirtymä a:sta u:hun on
liukuva mutta sitten tapahtuu suhteellisen äkillinen siirtymä i-vokaaliin.
Kyse on pikemminkin hyppäyksestä kuin tauosta tai keskeytyksestä -
rajakohdan siihen toki voi kuvitella, kuten esimerkiksi kuvassa valkean ja
mustan alueen välille vaikka siinä ei olekaan mitään erillistä, kummastakin
erivärisestä alueesta poikkeavaa rajaviivaa.

Tulkinnanvaraisia ovat sellaiset sanat kuin (haku :) hausta. Poikkeaako se
ääntämykseltään sanasta "hausta" 'majavanhajuke' eli onko a:n ja u:n
yhdistelmä diftongi vai onko kyse kahdesta eri tavuun kuuluvasta vokaalista?
Liukuvan ja äkillisen siirtymän välinen ero on toki sekin suhteellinen,
etten sanoisi liukuva...

Joskus tietysti tavunraja voi vaikuttaa painotukseenkin. Esimerkiksi sana
"haussakin" (haku-sanan inessiivi + -kin) jäsentyy kolmitavuiseksi, jos "au"
on diftongi, joten tällöin sanassa ei ole sivupainoa. Jos taas "a" ja "u"
ajatellaan eri tavuihin kuuluvaksi, sana on nelitavuinen ja siihen tulisi
suomen yleisten painosääntöjen mukaan sivupaino kolmannelle tavulle, siis
ha-us-sà-kin, missä gravis ` osoittaa sivupainoa. Sellainen ääntämys
tuntuisi oudolta, mutta tämä ei ole kovin vahva argumentti diftongitulkinnan
puolesta, koska sivupainosäännöt eivät muutenkaan päde niin suoraan kuin
usein kuvataan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Matti Savolainen
2009-09-04 16:31:28 UTC
Permalink
Post by Juha Nieminen
Post by Jukka K. Korpela
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen tämän
mukaisesti.
Millä perusteella?
Suomen kirjakieleen kuuluu nimenomaisesti se, että jos yhdyssanan osat
erottaa sama äänne, niiden välille kirjoitetaan yhdysviiva. Näin ollen
suomalaiset ovat tottuneet näkemään yhdysviivan tällaisissa
Ajattelet liian teoreettisesti.
Lueppa sana viljaaitta, niin ymmärrät "millä perusteella".
-Matti
timo.pelkonen
2009-09-06 13:54:43 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Post by Juha Nieminen
Kuvittelenko vain, vai eikö "viljaaitta" lausuttaisi merkittävästi
eri tavalla kuin "vilja-aitta", jossa mielestäni on selkeä tauko
niiden kahden a-äänteen välillä?
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen tämän
mukaisesti. Kirjoitusasulla ei siis olisi vaikutusta ääntämykseen. Eri asia
on, että yhdysmerkki voi helpottaa hahmottamista niin, että tekstin
lukeminen on sujuvampaa.
suomenpuhuja pohti, mitä tekee viljaaja, ja mitä merkitystä tällaisen
puutteella olisi. konteksti luonnollisesti voisi vaikuttaa
tulkintaan, mutta sitähän ei tässä varsinaisesti ollut.

älkää sortuko yleistämiseen.
--
--
***@hut.f1 CX ascii ribbon campaign against multiline signatures
Jukka K. Korpela
2009-09-06 16:14:21 UTC
Permalink
Post by timo.pelkonen
Post by Jukka K. Korpela
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen
tämän mukaisesti. Kirjoitusasulla ei siis olisi vaikutusta
ääntämykseen. Eri asia on, että yhdysmerkki voi helpottaa
hahmottamista niin, että tekstin lukeminen on sujuvampaa.
suomenpuhuja pohti, mitä tekee viljaaja, ja mitä merkitystä tällaisen
puutteella olisi. konteksti luonnollisesti voisi vaikuttaa
tulkintaan, mutta sitähän ei tässä varsinaisesti ollut.
Kaikenlaista voi kuvitella tai väittää kuvittelevansa, mutta kuin
kirjainjonolla "viljaaitta" on se erittäin ilmeinen tulkinta, että se on
sanojen "vilja" ja "aitta" yhdistelmä, joka on sääntöjen vastaisesti
kirjoitettu ilman yhdysmerkkiä, niin kaikki muut tulkinnat ovat teennäisiä
tai suorastaan kuvitteellisia.

Et kai sinä tosissasi rupeaisi mielessäsi sepittämään sanaa "viljaaja", jota
ei ole olemassa ja joka on oletettu johdos olemattomasta verbistä "viljata",
ja olettamaan, että siitä on käytetty nykysuomessa erittäin harvinaista
muotoa (monikon abessiivi) ja vielä kirjoitettu se väärin?
Post by timo.pelkonen
--
Sigusi on rikki.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
timo.pelkonen
2009-09-06 17:04:36 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Post by timo.pelkonen
Post by Jukka K. Korpela
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi, jonka osat ovat "vilja" ja "aitta", ja ääntäisi sen
tämän mukaisesti. Kirjoitusasulla ei siis olisi vaikutusta
ääntämykseen. Eri asia on, että yhdysmerkki voi helpottaa
hahmottamista niin, että tekstin lukeminen on sujuvampaa.
suomenpuhuja pohti, mitä tekee viljaaja, ja mitä merkitystä tällaisen
puutteella olisi. konteksti luonnollisesti voisi vaikuttaa
tulkintaan, mutta sitähän ei tässä varsinaisesti ollut.
Kaikenlaista voi kuvitella tai väittää kuvittelevansa, mutta kuin
kirjainjonolla "viljaaitta" on se erittäin ilmeinen tulkinta, että se on
sanojen "vilja" ja "aitta" yhdistelmä, joka on sääntöjen vastaisesti
kirjoitettu ilman yhdysmerkkiä, niin kaikki muut tulkinnat ovat teennäisiä
tai suorastaan kuvitteellisia.
Et kai sinä tosissasi rupeaisi mielessäsi sepittämään sanaa "viljaaja", jota
ei ole olemassa ja joka on oletettu johdos olemattomasta verbistä "viljata",
ja olettamaan, että siitä on käytetty nykysuomessa erittäin harvinaista
muotoa (monikon abessiivi) ja vielä kirjoitettu se väärin?
ylitätte nettiyhteisön teille suomat valtuudet. ette saa ottaa kantaa
siihen mitä joku muu jostain ajattelee tai ymmärtää, ellette ole
kavalasti ryöminyt toisen pään sisään.

esitän tässä muutaman totuuden, joiden kautta päästään havaitsemaani
ajatuskulkuun.

vilja-aitta on yhdyssana.
vilja-aitta on termi, joka ei kuulu alle satavuotiaan kerrostalossa
asuvan espoolaisen aktiiviseen sanavarastoon.
vilja aitta on vakiintuneen käytännön mukainen väärinkirjoitusasu.
viljaaitta on sana, joka ei sekään kuuluu alle sata..
viljaaitta-sanan luontainen lukemistapa on RE-tyyliin ahne, eli kahdennettu
vokaali tulkitaan kernaimmin kahdennetuksi vokaaliksi. siis viljaa*.
itta ei ole sana, jonka spontaanisti tunnistaisin.
kyseessä ei siis liene yhdyssana. kokeillaan jotain muuta.
jitta puolestaan hyvin mahdollinen tässä yhteydessä, pv: korjaajitta.
kaijutin on vakiintuneen..

siis:
viljaaitta näyttää rikkinäiseltä viljaajitta-sanalta.

viljaaja on sanana minulle tuntematon. voin kuitenkin olettaa sanan
liittyvään elinkeinoon, jota kovin hyvin tunne. pätevyyteni ei riitä
arvioimaan onko viljaaja olemassa tai ylipäänsä tarpeen.

koska suomen_lukijoita_ (kyseessähän oli kirjoitettu sana, puheessa
ero olisi ollut kerralla selvä) on miljoonia, on tilastollisesti
todennäköistä, että joku toinenkin olisi tulkinnut sanan näin.

sitten kun olen lukenut ja oppinut kaiken, en todennäköisesti joudu
tällaisten kierojen ajatuskulkujen pauloihin.

mutta kuten sanoin, konteksi puuttui. tässä tapauksessa vieressä
ollut vilja-aitta on voinut johdatella ajatukset harhapoluille.
oikessa tilanteessa olisi voinut käydä samoin, tai toisin, vai miten
se nyt meni.
Post by Jukka K. Korpela
Post by timo.pelkonen
--
Sigusi on rikki.
kui?
Post by Jukka K. Korpela
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
--
--
***@hut.f1 CX ascii ribbon campaign against multiline signatures
Jukka K. Korpela
2009-09-06 17:51:07 UTC
Permalink
Post by timo.pelkonen
esitän tässä muutaman totuuden, joiden kautta päästään havaitsemaani
ajatuskulkuun.
Kiitän lapsellisesta pelleilystäsi sekä nimesi että kaiken muun
kirjoittamisessa. Se tekee sopivaksi jättää viestisi sille kuuluvaan arvoon.
Jos et todellakaan osaa edes aloittaa virkettä versaalilla, sinun
söpertelyjäsi ei ole syytä lukea sen enempää kuin siinäkään tapauksessa,
että tahallasi pelleilet.
Post by timo.pelkonen
Post by Jukka K. Korpela
Sigusi on rikki.
kui?
Post by Jukka K. Korpela
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
--
Annan mielelläni henkilökohtaisesti neuvoja nettiviestinnän alkeiden
perusteissa hintaan 200 euroa alkavalta tunnilta, kunhan asiasta sovitaan ja
maksu suoritetaan etukäteen. Hinnan suhteellinen korkeus perustuu siihen,
että työ olisi tässä tapauksessa ilmeisen likaista ja raskasta.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
erno
2009-09-06 19:50:04 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Post by timo.pelkonen
esitän tässä muutaman totuuden, joiden kautta päästään havaitsemaani
ajatuskulkuun.
Kiitän lapsellisesta pelleilystäsi sekä nimesi että kaiken muun
kirjoittamisessa. Se tekee sopivaksi jättää viestisi sille kuuluvaan
arvoon. Jos et todellakaan osaa edes aloittaa virkettä versaalilla,
sinun söpertelyjäsi ei ole syytä lukea sen enempää kuin siinäkään
tapauksessa, että tahallasi pelleilet.
Post by timo.pelkonen
Post by Jukka K. Korpela
Sigusi on rikki.
kui?
Post by Jukka K. Korpela
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
--
Annan mielelläni henkilökohtaisesti neuvoja nettiviestinnän alkeiden
perusteissa hintaan 200 euroa alkavalta tunnilta, kunhan asiasta
sovitaan ja maksu suoritetaan etukäteen. Hinnan suhteellinen korkeus
perustuu siihen, että työ olisi tässä tapauksessa ilmeisen likaista ja
raskasta.
Voin puolestani antaa sinulle oppia käyttäytymisen ja hyvien tapojen
perusteissa. Hinta tosin on melkoisen paljon korkeampi kuin sinun
hintasi, koska tehtävä on melkoisen paljon vaativampi.

ernz
Petri Nurminen
2009-09-07 14:56:39 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Post by timo.pelkonen
esitän tässä muutaman totuuden, joiden kautta päästään havaitsemaani
ajatuskulkuun.
Kiitän lapsellisesta pelleilystäsi sekä nimesi että kaiken muun
kirjoittamisessa. Se tekee sopivaksi jättää viestisi sille kuuluvaan
arvoon. Jos et todellakaan osaa edes aloittaa virkettä versaalilla, sinun
söpertelyjäsi ei ole syytä lukea sen enempää kuin siinäkään tapauksessa,
että tahallasi pelleilet.
Post by timo.pelkonen
Post by Jukka K. Korpela
Sigusi on rikki.
kui?
Post by Jukka K. Korpela
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
--
Annan mielelläni henkilökohtaisesti neuvoja nettiviestinnän alkeiden
perusteissa hintaan 200 euroa alkavalta tunnilta, kunhan asiasta sovitaan
ja maksu suoritetaan etukäteen. Hinnan suhteellinen korkeus perustuu
siihen, että työ olisi tässä tapauksessa ilmeisen likaista ja raskasta.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Veloitatat näköjään paljon enemmän kuin mitä minä kunnilta.
Minun taksassani lienee korjattavaa.
Juha Nieminen
2009-09-06 16:47:22 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Jos joku kirjoittaisi "viljaaitta", niin suomenpuhuja tulkitsisi sen
yhdyssanaksi
Asiaan täysin liittymätön kysymys, jonka kysyn täysin vakavissani sen
takia, etten ole täysin varma:

Onko "suomenpuhuja" todellakin yhdyssana? "Suomen kieli" kirjoitetaan
(hieman intuition vastaisesti) erikseen, samaten kuin "suomen
kielioppi", mutta kirjoitetaanko "suomenpuhuja" yhteen? Mitkä kieliopin
säännöt määräävät tämän?
Jukka K. Korpela
2009-09-06 17:10:53 UTC
Permalink
Post by Juha Nieminen
Onko "suomenpuhuja" todellakin yhdyssana?
On se. Sen sijaan "suomen puhuja" ei ole. :-)
Post by Juha Nieminen
"Suomen kieli" kirjoitetaan
(hieman intuition vastaisesti) erikseen, samaten kuin "suomen
kielioppi", mutta kirjoitetaanko "suomenpuhuja" yhteen? Mitkä
kieliopin säännöt määräävät tämän?
"Sanojen yhtymä kirjoitetaan pikemmin yhteen kuin erilleen, jos se on
kiteytynyt, ja toiselta puolen juuri yhteen kirjoittaminen on osoitus
yhtymän kiteytyneisyydestä."
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=402

Suomenpuhujista kirjoitetaan etenkin kielitieteellisissä yhteyksissä.
Voidaan kirjoittaa myös suomen puhujista etenkin jos samalla kirjoitetaan
ruotsin, venäjän ym. puhujista.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mika Pirhonen
2009-09-04 08:54:00 UTC
Permalink
Post by Jukka K. Korpela
Epäilet väärin, joskin virossa sääntö ei _vaadi_ yhdysmerkkiä vaan
_sallii_ sen tällaisessa tapauksessa ja tarkkaan ottaen vain, jos on
maa-ala, iga-aastane, kutse-eetika, üle-eestiline, tormi-iil,
turu-uuringud, jää-äärne,
plekk-katus, pakk-kast, latt-tara, lõpp-punkt,
kilovatt-tund, lakk-kingad;"
--
| BALLYCUMBER (n.) one of | [Mika] | LOJO (s.) Yksi niistä noin |
| the six half-read books | |kuudesta puoliluetusta kirjasta,|
| lying somewhere in your | <cooler | jotka ajelehtivat vuoteen |
|bed. - The Meaning of Liff| @pcuf.fi>|tietämillä. - Elimäen tarkoitus |
McK
2009-09-02 05:21:47 UTC
Permalink
"Jorma Moll" <***@gmail.com> wrote in message news:139ba0cf-ac56-4d72-9ba9-***@n2g2000vba.googlegroups.com...

Sattuipas silmääni vuokrailmoitus, jossa todettiin
mökin vuokrahinnan riippuvan vuokraajan pituudesta,
kun piti olla vuokra-ajan.

Teki mieli kysäistä paljonko tällaiselle 182 cm pitkälle
vuokraaminen maksaisi...
Jorma Moll
2009-09-02 19:19:58 UTC
Permalink
Post by McK
Sattuipas silmääni vuokrailmoitus, jossa todettiin
mökin vuokrahinnan riippuvan vuokraajan pituudesta,
kun piti olla vuokra-ajan.
Tuo on jo aika mehevä. Samankaltaisia kielikommelluksia on Suomen
Kuvlehden loppusivuilla. Tuo jo alkaisi käydä sinne.

-----
Täytynee perua tämä yhdysmerkin poisjättämisehdotus, näyttää sen
käyttöön olevan vinha tarve.
Petri Nurminen
2009-09-06 13:05:31 UTC
Permalink
Post by McK
Sattuipas silmääni vuokrailmoitus, jossa todettiin
mökin vuokrahinnan riippuvan vuokraajan pituudesta,
kun piti olla vuokra-ajan.
Teki mieli kysäistä paljonko tällaiselle 182 cm pitkälle
vuokraaminen maksaisi...
Jos et kysynyt niin mistä tiedät, että kyseessö oli kirjoitusvirhe?
McK
2009-09-07 06:21:49 UTC
Permalink
Post by Petri Nurminen
Post by McK
Sattuipas silmääni vuokrailmoitus, jossa todettiin
mökin vuokrahinnan riippuvan vuokraajan pituudesta,
kun piti olla vuokra-ajan.
Teki mieli kysäistä paljonko tällaiselle 182 cm pitkälle
vuokraaminen maksaisi...
Jos et kysynyt niin mistä tiedät, että kyseessö oli kirjoitusvirhe?
Siitä, että kahden päivän päästä ilmoitus oli muutettu
vuokraajan -> vuokra-ajan.
Continue reading on narkive:
Loading...