Miten tuo [ë] oikeastaan lausutaan,
Riippuu kielestä, joskus sanastakin.
Yleisesti tarkkeen vaikutus on kielikohtainen. Tarke voi vaikuttaa
ääntämykseen eri tavoin tai olla kokonaan vaikuttamattakin. Jopa
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa on väitetty, että tarke vaikuttaa
ääntämykseen; vasta 10. painoksessa (vuonna 2012) tähän lisättiin
olennainen sana ”voi”.
kun netissä on eri tietoa tarjolla ja
http://jakubmarian.com/french-e-e-e-e-e-whats-the-difference/
Tuossa esitetty on puoliksi totta, mikä on joskus pahempi asia kuin
tiedon puuttuminen.
Jossa sanotaan, että se ei vaikuta kirjaimen ääntämiseen, mika merkki
edeltää tai tulee kirjaimen ë perään, koska äänneasu kuulemma säilyy ja
mitä nyt sivua tulkitsin, niin tuo kuulostaa äännettäessä hieman kuin
lausuisi ä-kirjainta paitsi että mukaan sekoittuu e-kirjaimen ääntämisasu.
Olennaista ë:n käytössä ranskan kielessä on, että se osoittaa, että e
ääntyy erikseen. Nimitys ”diereesi” (engl. diaeresis t. dieresis) johtuu
tästä: se perustuu kreikan sanaan, joka tarkoittaa ’erilleen ottaminen’.
Tätä heijastaa suomen kielessä joskus käytetty nimitys ”erokepisteet”.
Nykyisin suositellaan suomen kieleen nimitystä ”treema”, eli ë-kirjain
olisi nimeltään ”treema-e” (tai kömpelömmin sanottuna ”e, jossa on treema”).
Toissijaista on, että tällainen erikseen ääntyvä e ääntyy avoimena,
foneettinen merkki [ɛ], ja siksi kuulostaa suomalaisesta ä:hän vivahtavalta.
Esimerkiksi automerkin nimi Citroën lausutaan lähinnä ”sitroen”
(suomessa yleinen ”sitroääng” on hyperkorrektismi), tarkemmin kuvattuna
ranskassa [sitʁɔɛn].
Samantapaisessa käytössä ë on esimerkiksi hollannin kielessä.
Hollannissa esimerkiksi oe ääntyy u-äänteenä (esimerkiksi sanassa
citroen ’sitruuna’, josta Citroën-nimi on alkujaan peräisin – treeman se
sai vasta ranskassa), kun taas oë ääntyy kahtena vokaalina o ja e.
Mutta muissa kielissä sitten mahdollisesti muilla tavoin. Esimerkiksi
albanian kielessä ë ääntyy neutraalivokaalina (kuten ”a” englannin
sanassa ”about”, foneettinen merkki [ə]), eli treema osoittaa siinä vain
vokaalin laatua. Sama koskee kašubia (eräs slaavilainen kieli).
Kovin monessa kielessä ë:tä ei käytetä, eikä olennaisesti erilaisia
merkityksiä ehkä ole enempää. Sen sijaan esimerkiksi akuutti-é on ihan
eri maata: siinä akuutti voi osoittaa painoa, pituutta, laatua (kuten
avoin tai suljettu vokaali) jne. tai olla pelkästään erottamassa
kirjoituksessa kahta eri sanaa, jotka lausutaan samoin.
PS. En tiedä onko muita sopivampia ryhmiä, ei ollut tilattuna kun tämän
laitoin tänne.
Varmaankin tämä on sfnet-ryhmistä sopivin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/