Miten näette tässä pahimmat kielioppiviheet?

[Mustapukuinen Mies]

MALLITEKSTI ALLA:

Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.

[Jukka K. Korpela]

Post by Mustapukuinen Mies
Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.

Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.

”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.

”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
esimerkiksi ”In addition,”.

Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.

[Mustapukuinen Mies]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Mustapukuinen Mies
Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.

Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.
”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
esimerkiksi ”In addition,”.
Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.

ok.

[Mustapukuinen Mies]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Mustapukuinen Mies
Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.

Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.

Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on
tyypiltään
"vokaalipitoinen", esim. f = ef...

Post by Jukka K. Korpela
”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
esimerkiksi ”In addition,”.

Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi? Unohtui vaihtaa nick
aiempaan Alloon, mutta sillä nyt ei niin ole merkitystä, ei kaikkien
tarvi tietää, missä postailen,

Post by Jukka K. Korpela
Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.

[Jukka K. Korpela]

Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
"vokaalipitoinen", esim. f = ef...

Ei, artikkelin muoto ei riipu seuraavan kirjaimen nimestä, vaan
yksinomaan seuraavan sanan äänneasusta. Siksi ”an hour” (koska ”h” ei
äänny), ”a union” (koska ”u” ääntyy ”juu”) jne.

Tämän muistamisessa auttaa ehkä tieto ilmiön alkuperästä.
Muinaisenglannissa epämääräinen artikkeli – alkujaan yhtä tarkoittavan
lukusanan (nykyenglannin ”one”) painoton muoto – oli ”an” (lausuttuna
”än”). Myöhemmin, keskienglannin kaudella, alkoi sanasta pudota pois ”a”
silloin, kun seuraava sana alkaa konsonantilla. Tämän prosessin
arvioidaan päättyneen 1300-luvulla, siis aikana, jolloin luku- ja
kirjoitustaito oli erittäin harvinainen ja erityisesti englantia
kirjoitettiin vielä harvemmin. Siksi ilmiö koskee nimenomaan äänneasua.
Myöhemmin toki on syntynyt tilanteita, joissa kieltä hyvin osaavatkin
vahingossa kirjoittavat ”a hour” tai ”an union”, koska eivät ajattele
ääntämystä, vaan kirjoitusasua.

Post by Jukka K. Korpela
”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä.

– –

Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi?

Koska suomessa on aivan normaalia ja hyväksyttyä aloittaa virke sanalla
”myös”. Jos ihminen ensin mielessään muotoilee virkkeen omalla
äidinkielellään ja sitten kirjoittaa tai puhuu sen vieraalla kielellä,
hän helposti käyttää äidinkielensä lauserakenteita, sanajärjestystä yms.

Sellaisen välttäminen on usein vaikeaa. Voi tietysti antaa sen neuvon,
että asia pitäisi alusta alkaen ajatella vieraalla kielellä. Se on
helpommin sanottu kuin tehty. Ehkäpä hyödyllisempää on, että lukee
vieraalla kielellä kirjoitettuja tekstejä, mieluiten äidinkielisten tai
muuten kieltä erittäin hyvin osaavien kirjoittamien. Silloin mieleen
väkisinkin tarttuu malleja siitä, miten asioita sanotaan. Englannissa
esimerkiksi sanaa ”myös” tai liitepartikkelia ”-kin” merkitykseltään
vastaava ilmaus sijoittuu yleensä aika myöhäiseen kohtaan lauseessa,
usein loppuun. Esimerkiksi ”Hänellä ei myöskään ole
persoonallisuuspisteitä” kääntyisi kai tyypilliseksi lauseeksi ”She has
no personality points either”. Jos myös-tyyppinen ilmaus halutaan
esimerkiksi painollisuutensa vuoksi alkuun, käytettävissä on erilaisia
keinoja, kuten muusta lauseesta pilkulla erotettu ”in addition” tai
”moreover”.

[Mustapukuinen Mies]

Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
"vokaalipitoinen", esim. f = ef...

Ei, artikkelin muoto ei riipu seuraavan kirjaimen nimestä, vaan yksinomaan
seuraavan sanan äänneasusta. Siksi ”an hour” (koska ”h” ei äänny), ”a union”
(koska ”u” ääntyy ”juu”) jne.
Tämän muistamisessa auttaa ehkä tieto ilmiön alkuperästä. Muinaisenglannissa
epämääräinen artikkeli – alkujaan yhtä tarkoittavan lukusanan (nykyenglannin
”one”) painoton muoto – oli ”an” (lausuttuna ”än”). Myöhemmin, keskienglannin
kaudella, alkoi sanasta pudota pois ”a” silloin, kun seuraava sana alkaa
konsonantilla. Tämän prosessin arvioidaan päättyneen 1300-luvulla, siis
aikana, jolloin luku- ja kirjoitustaito oli erittäin harvinainen ja
erityisesti englantia kirjoitettiin vielä harvemmin. Siksi ilmiö koskee
nimenomaan äänneasua. Myöhemmin toki on syntynyt tilanteita, joissa kieltä
hyvin osaavatkin vahingossa kirjoittavat ”a hour” tai ”an union”, koska eivät
ajattele ääntämystä, vaan kirjoitusasua.

Post by Jukka K. Korpela
”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä.

– –

Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi?

Koska suomessa on aivan normaalia ja hyväksyttyä aloittaa virke sanalla
”myös”. Jos ihminen ensin mielessään muotoilee virkkeen omalla
äidinkielellään ja sitten kirjoittaa tai puhuu sen vieraalla kielellä, hän
helposti käyttää äidinkielensä lauserakenteita, sanajärjestystä yms.

Tuo siis selittäisi sen, miksi tuo a/an virhe on kohtuu yleinen, jos
kirjoittaa tekstiä englanniksi.

Sellaisen välttäminen on usein vaikeaa.

Joka on ymmärrettävää, jos ajattelee vaikka rakennetta "lead fishing
weight..." jotenkin taas "of" on helpompi omaksua, koska se aika usein
viittaa määrää tarkoittaviin sanoihin, kuten:
- Two lumps of sugar...
- Many pieces of charcoal...

Voi tietysti antaa sen neuvon, että
asia pitäisi alusta alkaen ajatella vieraalla kielellä. Se on helpommin
sanottu kuin tehty. Ehkäpä hyödyllisempää on, että lukee vieraalla kielellä
kirjoitettuja tekstejä, mieluiten äidinkielisten tai muuten kieltä erittäin
hyvin osaavien kirjoittamien. Silloin mieleen väkisinkin tarttuu malleja
siitä, miten asioita sanotaan.

Kerran olin aika kauan tekemisissä eräällä peliservulla englantia
kirjoittavien kanssa, sitten ajan myötä huomasin, että saatoin joskus
vahingossa alitajuntaisesti alkaa kirjoittaa vastausta englanniksi
vaikka piti suomeksi kirjoittaa (osa ymmärsi suomea, osa englantia).

Englannissa esimerkiksi sanaa ”myös” tai
liitepartikkelia ”-kin” merkitykseltään vastaava ilmaus sijoittuu yleensä
aika myöhäiseen kohtaan lauseessa, usein loppuun. Esimerkiksi ”Hänellä ei
myöskään ole persoonallisuuspisteitä” kääntyisi kai tyypilliseksi lauseeksi
”She has no personality points either”. Jos myös-tyyppinen ilmaus halutaan
esimerkiksi painollisuutensa vuoksi alkuun, käytettävissä on erilaisia
keinoja, kuten muusta lauseesta pilkulla erotettu ”in addition” tai
”moreover”.

Tuo originaali teksti viittasi hahmon dataan, joka oli korruptoitunut
(siksi kirjoitin persoonallisuuspisteistä).

[Sami Nordlund]

Post by Jukka K. Korpela
”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.

Myönnän heti alkuun, että olen poissa omalta osaamisalueeltani. :-)

Kun siellä jo on she-sana, niin onko tarvetta vielä lisätä girl? Kuinka
paha virhe tulee, jos kirjoittaisi vain "but she is still teenage."?

Sami

[Jukka K. Korpela]

Post by Sami Nordlund

Post by Jukka K. Korpela
”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.

Myönnän heti alkuun, että olen poissa omalta osaamisalueeltani. :-)
Kun siellä jo on she-sana, niin onko tarvetta vielä lisätä girl?

Ajattelin asiaa lähinnä ilmauksen ”teen female” korjaamisen kannalta.
Mutta lisäksi jonkin naispuolisuuteen viittaava tuntuu ilmaisun
symmetrian kannalta tarpeelliselta, vaikka logiikka ei sitä vaatisikaan.
Rakenne ”she acts like a[n] adult male, but she is still – –” tuntuisi
vaativan jatkoa, joka eksplisiittisesti viittaa sekä ikään että sukupuoleen.

Post by Sami Nordlund
Kuinka
paha virhe tulee, jos kirjoittaisi vain "but she is still teenage."?

Tuon mahdollisen symmetriarikon lisäksi siinä olisi se ongelma, että
”teenage” on substantiivi, joka tarkoittaa tiettyä ikäkautta. Vaikka
substantiiveja voidaan englannissa käyttää adjektiivin tavoin toisen
substantiivin määritteenä, adjektiivinen käyttö ei oikein toimi
predikatiivissa. Paljon luontevammalta tuntuisi ”a teenager” tai
(mainitun symmetrian vuoksi) ”a teenage girl”.