Discussion:
Suomen kielen pidennesanakirja?
(too old to reply)
H Markus Lang
2014-10-04 08:59:24 UTC
Permalink
Raw Message
Sain juuri käyttööni suomen kielen lyhennesanakirjan "30 000
lyhennettä". Siitäpä johtuikin mieleeni, voitaisiinko kielestämme kerätä
myös pidenteitä kokoelmaksi asti: sanoja ja ilmauksia, joita on suotta
pidennetty hienostelu- ja epävarmuustarkoituksin.

Esimerkkejä:

toimi > toimenpide
osa > osa-alue
henkilöys > henkilöllisyys
CD > CD-levy
poikkeusolo > poikkeusolosuhde

-----------------------
***@mlang.name
http://www.mlang.name/
Jukka K. Korpela
2014-10-04 11:14:42 UTC
Permalink
Raw Message
Post by H Markus Lang
Sain juuri käyttööni suomen kielen lyhennesanakirjan "30 000
lyhennettä".
Hassu nimi. Eikö ”30k lyh.” olisi sopinut paremmin moderniin maailmaan?

Ai niin, opushan on vuodelta 1970. Kirjastopoistonko ostit? Ja sen nimi
on Fennican mukaan ”30000 lyhennettä”, vaikka alkuteos on ”27 000
förkortningar”. Kannessa tosin ”30000” on ladottu oikein (ensimmäisen
nollan jälkeen on noin ohukkeen verran tilaa).

Historiallista mielenkiintoa kirjalla varmasti on. Vielä vanhempi
lyhenneluettelo olisi vielä hauskempi. Esimerkiksi Aarne Penttilän
”Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi” (1948) esittää
”tavallisimpien lyhennyksien” joukossa mm. seuraavat: aa = auranala, ctn
= senttitonni(a), lätt. = lättiläinen, R = Réaumuria ja ul. = uutta lukua.
Post by H Markus Lang
Siitäpä johtuikin mieleeni, voitaisiinko kielestämme kerätä
myös pidenteitä kokoelmaksi asti: sanoja ja ilmauksia, joita on suotta
pidennetty hienostelu- ja epävarmuustarkoituksin.
Voitaisiin. Entä sitten? Halusitko ehkä kysyä, kannattaisiko se? Hyvin
mahdollisesti, mutta kokoelman pitäisi olla alakohtainen, sillä eri
aloilla – esimerkiksi markkinoinnissa, hallinnossa ja tieteessä –
tarvitaan aivan erilaisia pidenteitä. Hämärryttämisen ja pompösiteetin
tavoitteet ovat yhteisiä, mutta sanojen ja sanontojen erilaisuuden takia
niitä on toteutettava eri tavoin.

Suosittelen kuitenkin alustavaa markkinatutkimusta ennen merkittävien
resurssien käyttöä. On mahdollista, että yrityksissä ja laitoksissa ei
kuitenkaan ole riittävää tiedostettua tarvetta eikä siten kysyntää.
Vaatimatonkin online-demo voisi saada ajatukselle näkyvyyttä. Jo
muutaman sadan tavallisen sanan pidenteitä käyttäen voisi aika helposti
toteuttaa automaattisen Laventaattorin.
Post by H Markus Lang
toimi > toimenpide
osa > osa-alue
henkilöys > henkilöllisyys
CD > CD-levy
poikkeusolo > poikkeusolosuhde
Jokseenkin vaatimattomia. Nykyaikaisessa kielenkäytössä pidenteinä
esittämäsi ovat pikemminkin lähtökohtia – tai lähtökohdatkin jo ovat
niitä pitempiä, kuten tavoitteellinen toimenpidekokonaisuus,
aiheenmukaisen jaotuksen tietty osakokonaisuus, yksilön
henkilöysidentiteetti, compact disk -laserlevy ja poikkeuksellisen
tilanteen sisältävä olosuhdekokonaisuus.

Ovelaa oli ujuttaa esimerkkilistaasi typiste ”henkilöys”, jota
kielitoimisto on tyrkyttänyt ja tuputtanut vuosikymmenten ajan ja saanut
lopulta erään helsinkiläisen päivälehden käyttämään sitä ja naurismaan
aidat nauramaan. Sepittäjältä ja ennen muuta propagandisteilta on
unohtunut, että kielessä jo on olemassa oleva sanasto, josta yleensä ei
voi vaihtaa sanaa toiseksi, vaikka voitaisiin laatia teoreettisia
perusteluja niin paljon, että niillä voisi tapiseerata koko norsunluutornin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
H Markus Lang
2014-10-04 14:44:06 UTC
Permalink
Raw Message
Post by Jukka K. Korpela
Ai niin, opushan on vuodelta 1970. Kirjastopoistonko ostit?
Jostakin toistaiseksi ja kenties pysyväisesti tuntemattomasta syystä
tämän merkittävän merkkiteosnimikekokonaisniteen saanto tapahtui
asianomaisessa lokaatiossa täysin vastikkeettomasti eikä edellyttänyt
edes luontoissuorituksia.
Post by Jukka K. Korpela
Kannessa tosin ”30000” on ladottu oikein (ensimmäisen
nollan jälkeen on noin ohukkeen verran tilaa).
Niin on nimiössäkin!
Post by Jukka K. Korpela
Esimerkiksi Aarne Penttilän
”Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi” (1948)
Onko sukua tälle kaverille, jonka löysin vessasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarni_Penttilä
Jukka K. Korpela
2014-10-04 20:36:57 UTC
Permalink
Raw Message
Post by H Markus Lang
Post by Jukka K. Korpela
Kannessa tosin ”30000” on ladottu oikein (ensimmäisen
nollan jälkeen on noin ohukkeen verran tilaa).
Niin on nimiössäkin!
Joku on sitten kai mokannut tietojen toimittamisessa
Kansallisbibliografiaan.
Post by H Markus Lang
Post by Jukka K. Korpela
Esimerkiksi Aarne Penttilän
”Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi” (1948)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarni_Penttilä
Taitaapa olla kälyn puolison veli.

Korpelan sitaattilain mukaanhan kaikki sitaatit ovat vääriä. Tässä
tapauksessa virhe oli vain tekijän etunimen loppukirjaimessa. Kiitän
implisiittisestä korjauksesta.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Heikki Heinonen
2014-10-06 14:59:40 UTC
Permalink
Raw Message
Post by H Markus Lang
Post by Jukka K. Korpela
Ai niin, opushan on vuodelta 1970. Kirjastopoistonko ostit?
Jostakin toistaiseksi ja kenties pysyväisesti tuntemattomasta syystä
tämän merkittävän merkkiteosnimikekokonaisniteen saanto tapahtui
asianomaisessa lokaatiossa täysin vastikkeettomasti eikä edellyttänyt
edes luontoissuorituksia.
Minäkin kerään kirjoja, aina kun käyn paikallisessa kierrätyskeskuksessa hamstraan sieltä noin 10kpl
nipun ilmaisia kirjoja.

Loading...