Discussion:
laittaa
(too old to reply)
MR2
2016-01-09 09:00:46 UTC
Permalink
Raw Message
Milloinkahan Kielitoimisto hyväksyy sanan "laittaa" käytettäväksi siinä
merkityksessä, missä sitä yleisesti käytetään kuten vastaamaan esim.
saksan "stellen", "legen" tai "setzen". Suomen sanaa "panna" mielellään
vältetään.

MR
Jukka K. Korpela
2016-01-09 15:39:47 UTC
Permalink
Raw Message
Post by MR2
Milloinkahan Kielitoimisto hyväksyy sanan "laittaa" käytettäväksi siinä
merkityksessä, missä sitä yleisesti käytetään kuten vastaamaan esim.
saksan "stellen", "legen" tai "setzen".
On hyväksynyt jo: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi esittää sanalle
”laittaa” 4. merkityksenä ja sen mukaisina käyttöesimerkkeinä seuraavan:
”panna, asettaa. Laittaa kirja hyllyyn. Laittaisitko teeveden kiehumaan?
Laittoi oven kiinni. Laittaa ilmoitus lehteen. Laittaa suunsa suppuun.”

Nykysuomen sanakirjassa sellainen käyttö on merkitty murteelliseksi,
Suomen kielen perussanakirjassa taas arkiseksi, sikäli kuin tulkitsen
oikein sen hiukan hämärää esitystä. Hm, ehkä tulkitsen väärin, sillä
Kielikellon 2/1992 artikkeli ”Panna ei ole pannassa” esittää näin:

”Tässä yhteydessä kiinnostava on laittaa-verbin merkitys ’panna’. Se on
murteellinen, ja se on näihin asti ollut sanakirjojen mukaan sävyltään
arkinen. Kolmikymmenluvulla sanaa pidettiin vielä tässä käytössä
kirjakieleen täysin sopimattomana.
– –
Näin ankarasti eivät kielenhuoltajat enää laittaa-verbiin suhtaudu.
Suomen kielen perussanakirja pitää sitä arkisena enää sentapaisessa
yhteydessä kuin /laittaa lapsia maailmaan/.”
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=845

Perussanakirjassa on merkintä ”ark.” 1. merkityksen selityksen jälkeen,
joten tulkitsin, että sen mukaan kaikki muut merkitykset ovat
arkikieltä. Tuon artikkelin mukaan kuitenkin ”ark.” viittaisikin
taaksepäin, esimerkkiin ”Laittaa lapsia maailmaan” – johon taas
Nykysuomen sanakirjassa ei liity mitään arkisuus- tms. merkintää!

Hyväksyminen näyttää siis tapahtuneen jo (viimeistään) Perussanakirjassa
eli 1990-luvun alkupuolella.
Post by MR2
Suomen sanaa "panna" mielellään vältetään.
Niinpä. Onkohan mikään muu näin iso kielen muutos saanut alkunsa
murrosikäisten hihittelystä?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
MR2
2016-01-09 16:09:19 UTC
Permalink
Raw Message
Post by Jukka K. Korpela
Post by MR2
Milloinkahan Kielitoimisto hyväksyy sanan "laittaa" käytettäväksi siinä
merkityksessä, missä sitä yleisesti käytetään kuten vastaamaan esim.
saksan "stellen", "legen" tai "setzen".
On hyväksynyt jo: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi esittää
sanalle ”laittaa” 4. merkityksenä ja sen mukaisina käyttöesimerkkeinä
”panna, asettaa. Laittaa kirja hyllyyn. Laittaisitko teeveden
kiehumaan? Laittoi oven kiinni. Laittaa ilmoitus lehteen. Laittaa
suunsa suppuun.”
Nykysuomen sanakirjassa sellainen käyttö on merkitty murteelliseksi,
Suomen kielen perussanakirjassa taas arkiseksi, sikäli kuin tulkitsen
oikein sen hiukan hämärää esitystä. Hm, ehkä tulkitsen väärin, sillä
”Tässä yhteydessä kiinnostava on laittaa-verbin merkitys ’panna’. Se
on murteellinen, ja se on näihin asti ollut sanakirjojen mukaan
sävyltään arkinen. Kolmikymmenluvulla sanaa pidettiin vielä tässä
käytössä kirjakieleen täysin sopimattomana.
– –
Näin ankarasti eivät kielenhuoltajat enää laittaa-verbiin suhtaudu.
Suomen kielen perussanakirja pitää sitä arkisena enää sentapaisessa
yhteydessä kuin /laittaa lapsia maailmaan/.”
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=845
Perussanakirjassa on merkintä ”ark.” 1. merkityksen selityksen
jälkeen, joten tulkitsin, että sen mukaan kaikki muut merkitykset ovat
arkikieltä. Tuon artikkelin mukaan kuitenkin ”ark.” viittaisikin
taaksepäin, esimerkkiin ”Laittaa lapsia maailmaan” – johon taas
Nykysuomen sanakirjassa ei liity mitään arkisuus- tms. merkintää!
Hyväksyminen näyttää siis tapahtuneen jo (viimeistään)
Perussanakirjassa eli 1990-luvun alkupuolella.
Post by MR2
Suomen sanaa "panna" mielellään vältetään.
Niinpä. Onkohan mikään muu näin iso kielen muutos saanut alkunsa
murrosikäisten hihittelystä?
Huh, mikä helpotus ;-) Nytkö sitten saa laittaa pipoa päähän ja lapasia
käsiin, kun lähtee ulos pakkaseen? Noista saksan sanoista tulee jotenkin
mieleen, että "stellen" sopisi sellaiseen tarkoitukseen, että jokin
esine laitetaan pystyasentoon, esim. maljakko pöydälle, "legen", että
esine asetetaan vaaka-asentoon, esim. kirja pöydälle ja "setzen", että
esinettä jotenkin sovitetaan paikkaansa, esim. tyynyä sohvan nurkkaan.
En tiedä, on vain jotenkin sellainen mielikuva.

MR
Jukka K. Korpela
2016-01-09 18:34:21 UTC
Permalink
Raw Message
Post by MR2
Huh, mikä helpotus ;-)
Kielellinen svaboda voi olla ongelmallisempaa kuin luullaan.
Post by MR2
Nytkö sitten saa laittaa pipoa päähän ja lapasia
käsiin, kun lähtee ulos pakkaseen?
Kielitoimiston mukaan saa. Silti on monia, joiden mielestä sellainen ei
ole kunnollista kieltä. Mitä enemmän kielitoimisto ”sallii” vapauksia,
sitä epämääräisemmäksi kielen normisto menee ja sitä useammin
valistuneet kielenkäyttäjät ovat eri linjoilla kuin kielitoimisto. Sitä
mukaa kuin*) erilaisia oppaita ja ohjeita uusitaan kielitoimiston linjan
mukaisiksi, katoaa tieto siitä, mikä on kirjakielen vanha käytäntö. Tämä
ei estä lukijoita arvostelemasta tekstejä sen mukaan, mitä he pitävät
oikeana esimerkiksi koulussa oppimansa perusteella tai sen pohjalta,
millaista kieltä ovat tottuneet lukemaan kirjoista.

*) Tähän nykynormit sallisivat myös kun-sanan. Mielestäni on omituista
pelleilyä, että kirjakieleen tehtyä keinotekoista kun- ja kuin-sanojen
erottelua ruvetaan muutamassa kohdin horjuttamaan. Se pitäisi joko
säilyttää ennallaan tai kokonaan poistaa (korvaamalla sana ”kuin”
sanalla ”kun”, ellei suorastaan sanalla ”ku”).

Koosteeseeni suomen kielen normien muutoksista tuli nyt uusi kohta
”Panna, asettaa, laittaa, pistää”
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#panna

Jännää on sekin, että Kielitoimiston sanakirja hyväksyy ilmauksen
”laittaa pipo päähän” yleiskieliseksi, mutta pitää ilmausta ”pistää pipo
päähän” arkisena. Missä logiikka? Miksi yksi kömpelö tapa välttää
panna-verbin käyttö olisi hyväksyttävä ja toinen ei?
Post by MR2
Noista saksan sanoista tulee jotenkin
mieleen, että "stellen" sopisi sellaiseen tarkoitukseen, että jokin
esine laitetaan pystyasentoon, esim. maljakko pöydälle, "legen", että
esine asetetaan vaaka-asentoon, esim. kirja pöydälle ja "setzen", että
esinettä jotenkin sovitetaan paikkaansa, esim. tyynyä sohvan nurkkaan.
En tiedä, on vain jotenkin sellainen mielikuva.
Saksassa ja muissakin kielissä saatetaan tosiaan käyttää esineen
panemisesta paikalleen eri verbejä sen mukaan, pannaanko esine
”seisomaan” vai ”makaamaan” vai ”istumaan”. Suomen kielessä tilanne on
toinen. Vanhastaan on käytetty verbiä ”panna”, ja kun nykyisin sen
sijasta kovin usein laitetaan, pistetään tai ehkä asetetaan, tähän ei
sisälly erottelua esineen asennon mukaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
MR2
2016-01-09 20:34:18 UTC
Permalink
Raw Message
Post by Jukka K. Korpela
Saksassa ja muissakin kielissä saatetaan tosiaan käyttää esineen
panemisesta paikalleen eri verbejä sen mukaan, pannaanko esine
”seisomaan” vai ”makaamaan” vai ”istumaan”. Suomen kielessä tilanne on
toinen. Vanhastaan on käytetty verbiä ”panna”, ja kun nykyisin sen
sijasta kovin usein laitetaan, pistetään tai ehkä asetetaan, tähän ei
sisälly erottelua esineen asennon mukaan.
Englannin kielessä sana "put" sopii melkein mihin vain laittamista
tarkoittavaan.

MR
MR2
2016-01-09 20:45:36 UTC
Permalink
Raw Message
Post by MR2
Post by Jukka K. Korpela
Saksassa ja muissakin kielissä saatetaan tosiaan käyttää esineen
panemisesta paikalleen eri verbejä sen mukaan, pannaanko esine
”seisomaan” vai ”makaamaan” vai ”istumaan”. Suomen kielessä tilanne
on toinen. Vanhastaan on käytetty verbiä ”panna”, ja kun nykyisin sen
sijasta kovin usein laitetaan, pistetään tai ehkä asetetaan, tähän ei
sisälly erottelua esineen asennon mukaan.
Englannin kielessä sana "put" sopii melkein mihin vain laittamista
tarkoittavaan.
Paitsi ei ruuanlaittoon, "fix food" :-)

MR

Loading...